Varhaiskasvatuslaki nostaa kelpoisuusvaatimuksia
Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan syyskuun alussa. Laki nostaa kelpoisuusvaatimuksia ja muuttaa päiväkotien henkilöstörakennetta. Laki sisältää siirtymäsäännöksiä.
Uudella varhaiskasvatuslailla kumottiin vuodelta 1973 ollut varhaiskasvatuslaki sekä asetukset lasten päivähoidosta. Uusi laki kokoaa yhteen aiemmin useisiin lakeihin ja asetuksiin perustuneet säännökset.
Uudessa laissa säädetään muun muassa kelpoisuuksiin perustuvista nimikkeistä ja nostetaan päiväkodin henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Lain myötä päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia.
Nimikkeiden muuttamisesta päättää työnantaja
Uudessa varhaiskasvatuslaissa säädetään kelpoisuusehtoihin perustuvista tehtävänimikkeistä. Tarkoituksena on yhtenäistää varhaiskasvatuksessa käytettäviä nimikkeitä. Nimikkeistä ja niiden muuttamisesta päättää kuitenkin työnantaja.
Uudessa laissa päiväkodin henkilöstön tehtävänimikkeet ovat päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.
Tehtävänimikkeet perustuvat kelpoisuuksiin. Lain voimaantullessa kelpoisuusehdot täyttäneen henkilökunnan sekä alan opiskelijoiden kelpoisuudet on turvattu siirtymäsäännöksillä.
Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukset
Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodilla on oltava toiminnasta vastaava johtaja, joka vastaa yksikkönsä laadusta ja tuloksellisuudesta. Päiväkodin johtajan tehtävissä painottuu entistä enemmän pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtaminen ja suunnittelu.
Lain voimaantulosta eli syyskuun 2018 alusta vuoteen 2030 saakka päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuusvaatimuksena kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään ja riittävä johtamistaito.
Johtajan tehtävään on kelpoinen myös henkilö, jolla on kelpoisuus sekä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään, että kasvatustieteiden maisterin tutkinto ja lisäksi riittävä johtamistaito.
Vuoden 2030 alusta kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään ja lisäksi vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito.
Lain tullessa voimaan toimivien johtajien kelpoisuus on turvattu siirtymäsäännöksellä. Päiväkodin johtajan tehtävässä on kelpoinen toimimaan henkilö, joka lain voimaantullessa tai viisi vuotta ennen lain voimaantuloa on ollut varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä ja joka on täyttänyt sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdot tehtävässä.
Muiden varhaiskasvatuksen opettajien tai sosionomien kelpoisuusehdot täyttävien on suoritettava kasvatustieteiden maisterin tutkinto, jotta päiväkodin johtajan kelpoisuusehdot täyttyisivät vuoden 2030 alussa. Tulevissa rekrytoinneissa kannattaa huomioida mahdollinen tarve kouluttautumiseen, mikäli rekrytoitavalla ei ole kasvatustieteiden maisterin tutkintoa.
Opettajan ja sosionomin tehtävät eriytyvät
Varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimikkeet ja kelpoisuusvaatimukset on eriytetty.
Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Niistä voidaan säätää tarkemmin asetuksella. Tutkintoa on voitu myös täydentää näillä opinnoilla.
Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Siihen on sisällyttävä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin asetuksella, tai sosionomin tutkinto, jota on täydennetty näillä opinnoilla.
Siirtymäsäännöksen nojalla kaikki lain voimaantullessa lastentarhanopettajan kelpoisuuden täyttävät ovat kelpoisia toimimaan sekä varhaiskasvatuksen sosionomin että varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä koko työuransa ajan.
Myös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta yliopistoon tai ammattikorkeakouluun lastentarhanopettajan opintoihin hyväksytyt ovat kelpoisia kyseisiin tehtäviin, mikäli opinnot suoritetaan loppuun 31. heinäkuuta 2023 mennessä.
Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuusehdot eivät muuttuneet. Niistä säädetään edelleen opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan pohjakoulutuksena ei enää jatkossa voi olla sosionomin tutkinto, jos henkilö ei siirtymäsäännösten nojalla ole kelpoinen varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään.
Työnantaja päättää tehtävänkuvista
Uudessa laissa painotetaan päiväkodin sisäistä moniammatillista yhteistyötä. Tarkoituksena on tuoda esiin henkilöstön koulutukseen pohjautuvaa osaamista.
Tavoitteena on, että jokaisella ammattiryhmällä on oma vastuullinen rooli kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamisessa. Eräistä vastuualueista on säädetty, minkä kelpoisuuden omaavalle henkilölle vastuu kyseisistä tehtävistä kuuluu.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Hallituksen esityksestä käy kuitenkin ilmi, että myös muun päiväkodin henkilöstön on osallistuttava varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.
Sosionomin osaamista on tarkoitettu hyödynnettävän erityisesti lapsen ja perheiden palveluiden yhteensovittamisessa. Erityisopettajat toimivat hallituksen esityksen mukaan etenkin tuen tarpeessa olevien lasten erityisopetus- ja kasvatustehtävissä tai muun henkilökunnan konsultoinnissa ja ohjauksessa. Laissa ei kuitenkaan säädetä tehtävänkuvista, vaan niistä päättää työnantaja.
Laki muuttaa henkilöstörakennetta
Päiväkodin henkilöstön rakennetta koskeva muutos tulee voimaan 1. tammikuuta 2030. Siihen saakka päiväkodin henkilöstön mitoitukseen laskettavasta henkilöstöstä vähintään kolmanneksella on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja muulla henkilöstöllä vähintään lastenhoitajan kelpoisuus.
Vuoden 2030 alusta alkaen päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta mitoitukseen laskettavasta henkilökunnasta kahdella kolmasosalla pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Heistä vähintään puolella pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla pitää olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.
Henkilöstörakennetta koskeva säädös on kuten nykyäänkin päiväkotikohtainen, joten työnantaja voi jatkossakin ryhmätasolla käyttää tarkoituksenmukaiseksi katsomaansa henkilöstörakennetta.
Mikäli päiväkodin henkilöstörakennetta ei saada muutettua luonnollisella henkilöstön vaihtuvuudella, saattaa laissa edellytetty rakennemuutos johtaa lastenhoitajien irtisanomisiin vuonna 2030.
Tilapäinen poikkeaminen kelpoisuusehdoista
Varhaiskasvatuslaissa lähdetään siitä, että osaava henkilöstö on yksi laatutekijöistä. Siksi on erityisen tärkeää, että henkilöstön kelpoisuusvaatimukset täyttyvät. Toiminnassa on myös pyrittävä henkilöstön pysyvyyteen, mutta mikäli kelpoisuusvaatimuksia täyttäviä työvoimaa ei ole saatavilla, laissa on mahdollisuus tilapäiseen poikkeamiseen.
Tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi kerrallaan henkilö, jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset ja tehtävän edellyttämä taito tehtävän hoitamiseen. Tämän jälkeen paikka on aina laitettava uudelleen hakuun.
Tehtävää hoitanut henkilö, joka ei täytä kelpoisuusehtoja, voidaan valita uudelleen vain, mikäli hakijoiden joukosta ei löydy kelpoisuusehtoja täyttävää henkilöä.
Varhaiskasvatuslaki www.finlex.fi
Hallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi HE 40/2018 vp
KT palvelee varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasioissa vaka ( at ) kt.fi
11.9.2018
Yhteystiedot
