Kotka valmiina Kymsoteen

Kotkan kaupungintalo kohoaa vakaana torin vieressä. Sisällä talossa eletään kuitenkin muutosten aikaa. Uuden Kymsote-kuntayhtymän valmistelut ovat hyvässä vauhdissa ja usko uuteen on luja.

Yksi muutoksen arkkitehdeistä on Kotkan kaupungin palvelujohtaja Jorma Haapanen, joka on innoissaan. Sote-valmistelut ovat Kymenlaaksossa hyvällä mallilla. Kuntayhtymän perus- ja siirtosopimukset on tehty, ja uuden Kymsoten toiminta käynnistyy vuoden 2019 alussa. Alueen kunnista mukana ovat Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää Virolahti ja Miehikkälä.

Kymenlaakso on keskikokoinen maakunta, jossa asukkaita on noin 170 000.

– Haasteemme on asukasluvun jatkuva väheneminen. Viime vuonna väkiluku laski yli 2000:lla asukkaalla, ja tänä vuonnakin vähennyksen arvioidaan olevan yli tuhat.

– Kuten monessa muussakin maaseutukunnassa, sosiaali- ja terveyspalveluiden painopiste on ikääntyvien palveluiden kehittämisessä, Haapanen toteaa.

Haapanen korostaa muutoksen olevan alueelle tärkeä. Tehokkaiden palveluiden tarjoaminen alueen asukkaille on ollut muutostyön johtotähtenä ja sitä kohti ollaan hyvää vauhtia menossa.

Kuntayhtymälle on valittu johtoryhmä, ja organisaation muita palikoita järjestellään kuluvan syksyn aikana.

– Töitä tehdään nyt yhden johdon alla, mikä tuntuu hyvältä, Haapanen mainitsee.

Yhtenäisiä toimintamalleja haetaan

Kymsotesta tulee alueensa merkittävin työnantaja, yhteensä henkilöstöä uudessa kuntayhtymässä on vuoden vaihteen jälkeen noin 5 300.

Töiden, järjestelmien ja henkilökunnan yhteen muokkaaminen on vaatinut paljon aikaa. Sitä on huomattavasti helpottanut, että potilastietojärjestelmät ovat entuudestaan yhtenäiset.

Budjetin tekemisessä sen sijaan on tekemistä riittänyt, sillä kuntien laskentajärjestelmät poikkeavat toisistaan. Vertailukelpoisia lukuja on ollut hankala saada. Nyt työn alla on tietojen kokoaminen ja kokonaiskuvan hahmottaminen.

Jonkin verran epätarkkuutta on vielä myös tehtävien siirtämisissä, sillä työtehtävissä ja toimenkuvissa on kuntien välillä yllättävänkin paljon eroavaisuuksia. Esimerkiksi maahanmuutto, työllisyydenhoito ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ovat toimintoja, joissa käytännöt ovat kunnissa poikenneet toisistaan.

– Näihin haetaan nyt parhaiten toimivia, tasapuolisia ja yhtenäisiä toimintamalleja.

Haapanen uskoo, että isompana toimijana Kymsote voi hyödyntää synenergiaa ja on työnantajanakin houkuttelevampi.

– Meillä on ollut pulaa varsinkin sosiaalityöntekijöistä ja lääkäreistä, osittain myös sairaanhoitajista. Tämän tilanteen uskomme helpottuvan uuden yhtymän myötä.

Taloudelliset tavoitteet ovat kovat, ja säästöjä haetaan noin viiden miljoonan euron verran. Kokonaisbudjetti on 700 miljoonan euron luokkaa. Näistä Haapasen vastuulla on valtaosa, liki 500 miljoonaa euroa.

Ikääntyvien palveluihin tulossa muutoksia

Kymenlaaksossa tavoitteena on ikääntyvien palveluiden tehokkaampi ja mielekäs järjestäminen. Kymsotessa tavoitteeksi on asetettu hoitoketjujen yksinkertaistaminen ja ennaltaehkäisy.

– Tehostetun palveluasumisen osuus yli 75-vuotiailla on tällä hetkellä yhdeksän prosenttia, kun tavoite on kuusi. Edessä on isoja toimia, jotta tavoitteeseen päästään.

– Lisätään yhteisöllisiä palveluja, tuetaan enemmän kotona asumista ja kehitetään toimivia digisovelluksia, Haapanen luettelee keinoja.

Muutokset eivät tapahdu hetkessä eikä niihin Haapasen mukaan liity suurta dramatiikkaa. Useimmat suunnitelluista muutoksista oltaisiin tehty uudesta kuntayhtymästä riippumatta.

– Jalat pidetään maassa, jotta kuntayhtymän toiminta saadaan mahdollisimman sujuvasti käytäntöön.

Hän muistuttaa myös näkyvimpien muutosten kohdistuvan nimenomaan ikääntyvien palveluiden kehittämiseen. Osa palveluista, kuten vaikkapa hammashuoltopalvelut, toimii hyvin eikä niitä ole tarve muokata uusiksi.

Myös useimpien työntekijöiden tehtävät säilyvät ennallaan, vain palkanmaksaja vaihtuu.

Ketään ei irtisanota, vaan henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Muutokset toteutetaan luontaisen vaihtuvuuden kautta.

– Ihan tarkkaan emme vielä tiedä henkilöresurssien tarvetta, se selviää loppuvuodesta ja ensi vuoden aikana, Haapanen toteaa.

Kuntien toimintaympäristössä suuria muutoksia

Jorma Haapanen muistuttaa, ettei tuleva muutos suinkaan ole Kotkalle ja sen lähialueille ensimmäinen. Voimakkaita rakenteellisia muutoksia on koettu aiemminkin, nyt niitä vain tehdään isommalla volyymilla.

– On todella tärkeää, että sote-palvelut saadaan isompiin raameihin ja sitä kautta voidaan taata tasalaatuisuus ja tasa-arvoiset palvelut.

–  Tämä on ehdottomasti askel eteenpäin. Työtä on tehty tämän alueen erityistarpeet ja -tilanteet huomioon ottaen.

Kunnissa muutos näkyy henkilöstön vähenemisenä. Esimerkiksi Kotkan kaupungin henkilöstö vähenee lähes puolella, noin 3 300:sta 1700:een.

Haapanen toivoo kuntien ymmärtävän muuttuvan tilanteen ja ennakoivan henkilöstön vähennykset.

– En ole niinkään huolissani isommista kaupungeista, mutta pieniin kuntiin jää todella vähän työntekijöitä. Myös niiden toimintaympäristö muuttuu olennaisesti.

Uutta tulee olemaan myös ensi vuonna perustettava tukipalveluyhtiö, jonka omistajana ovat kunnat ja kuntayhtymä ja johon siirtyy siivous- ja ruokapalvelut sekä kiinteistönhoito.

Suunnittelutyöhön osallistunut Kotkan kaupungin henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo ei ole kaupungin tilanteesta huolissaan, sillä töitä riittää jatkossakin, vaikkakin osin uudesta näkövinkkelistä.

– Vaikka meiltä siirtyy paljon toimintoja kuntayhtymään, paljon perustoimintoja myös jää.

– Selvitettäviä asioita toki riittää ja erilaisia vaihtoehtoja pohditaan, Osa niistä jää toteutumatta, osa toteutuu. Tärkeää on, että vaihtoehtoja mietitään ja toimintaa kehitetään. Tilanne elää ja ensi vuosi näyttää pitkälti, miten toiminta alkaa vakiintua, Uusitalo pohtii.

Valmistelua on tehty laajalla joukolla

Uusitalo antaa tunnustusta kaikille valmistelutyössä mukana oleville eri toimialojen työntekijöille, esimiehille ja pääluottamusmiehille.

– Kymsoten johto on halunnut viedä valmistelua läpi laajalla valmistelijoiden joukolla ja se on hyvä. Suunnitteluun osallistuminen on ollut aktiivista. Tietoa on pyritty jakamaan eteenpäin henkilöstölle ja siten on pyritty ehkäisemään ennakkoluuloja ja pelkoja tulevasta. Tuntuma on, että muutokseen ollaan valmiita, vaikka moni asia on vielä epävarmaa.Epätietoisuutta ja epäselviä asioita on vielä paljon.

– Valmistelukokoukset ovat välillä olleet tiukkoja, mutta jonkinasteisiin kompromisseihin on aina päästy.

– Diplomatiaakin on välillä tarvittu, Uusitalo sanoo ja toteaa prosessin olevan oppimisen paikka jokaiselle.

Yhteisen suunnittelutyön ansiosta yhteistyö alueen toimijoiden kanssa on lisääntynyt, ihmiset ovat oppineet tuntemaan toisiaan ja ymmärrys toisten työtä kohtaan on lisääntynyt.

– Jatkoyhteistyön kannalta tämä on tärkeä asia, Minna Uusitalo sanoo.