Sote- ja maakuntauudistus voi synnyttää valitusten vyöryn

– Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei ole sote- ja maakuntauudistuksessa aktiivinen toimija, sanoo tuore korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi. Hän aloitti tehtävässä syyskuun alussa.

– Olemme antaneet pyydettäessä lausuntoja, joissa on tuotu esiin hallinto-oikeudellisen järjestelmän ja oikeusvaltion kannalta merkittäviä näkemyksiä. Sanoudumme jyrkästi irti siitä, että KHO:n lausunnoissa olisi jotain poliittista.

Kuusiniemi viittaa KHO:n viime joulukuussa antamaan lausuntoon, jossa otettiin kantaa ehdotetun valinnanvapausjärjestelmän ja valtiontukien suhteeseen. Poliittinen oppositio on tarttunut kohtaan, jossa KHO tarjosi järjestelmän lainmukaisuuden varmistamiseksi asian saattamista etukäteen EU:n komission arvioitavaksi.

– KHO:n lausunto perustuu hallituksen esityksen tekstiin, jossa valtiontukikysymystä pidettiin epäselvänä. Halusimme vain ystävällisesti sanoa, että jos hallitus haluaa varmistaa ehdotuksen olevan unionin kilpailusääntöjen mukainen, keino on viedä se komissiolle, Kuusiniemi sanoo.

Kari Kuusiniemi on oikeustieteen tohtori, jonka tausta on tiedemaailmassa. Hän on kuitenkin ollut KHO:n vakituinen jäsen jo vuodesta 2003. Tyypillisen tuomarin tapaan hän on varovainen ottaessaan kantaa asioihin, jotka saattavat tulla ratkaistaviksi. Sote-uudistukseen mahdollisesti liittyvät valtiontuet ovat juuri sellaisia.

– Kunnallispuolella olemme kuitenkin kumonneet valtiontukiin liittyviä ratkaisuja sen vuoksi, että ne eivät ole olleet unionin määräysten ja säädösten mukaisia.

Asiakassuunnitelmat voivat tuoda vyöryn valituksia

Sote- ja maakuntauudistuksella on suuria vaikutuksia hallinnon rakenteeseen ja toimintaan. Samalla se synnyttää uudenlaisia oikeudellisia tilanteita. Kuusiniemi kantaa huolta ennen muuta siitä, että kansalaisilla on käytössään riittävät oikeussuojakeinot.

– Kukaan ei tiedä uudistuksen lopullista hahmoa. Joka tapauksessa se on valtava, ja sen asettuminen muotoonsa vie vuosia.

Maakunnan muodostavat uuden hallinnollisen portaan. Se antaa käyttöön kokonaan uudenlaisen oikeussuojakeinon, maakuntavalituksen.

– Itsehallinnolliset päätökset ovat valituskelpoisia. Se on sitten eri asia, mitkä ovat maakuntien itsehallinnon rajat, kun toiminta on 90-prosenttisesti sotea ja rahat ja toiminnanohjaus tulevat valtiolta, Kuusiniemi sanoo.

Hänen mielestään suurin ongelma saattaa olla se, että maakunnissa syntyy valtavasti hallintopäätöksiä. Mistä voi valittaa ja mistä ei?

– Asiakassuunnitelmat voivat synnyttää valtavasti juttuja: kun suunnittelussa määritellään toimenpiteet, asiakas voi ajatella, että hän ei saa niitä tarpeeksi tai oikeassa muodossa. Mitkä ovat tässä oikeussuojan tarpeet ja keinot, se on epäselvää, Kuusiniemi pohtii.

– Hoidon sisältöä koskevat päätökset eivät ole valituskelpoisia, mutta onko esimerkiksi palvelun tuottajan ja tilaajan välinen sopimussuhde määritelty riittävän selvästi?

Muutaman vuoden kuluttua nämä asiat voivat olla KHO:ssa ja Kuusiniemen pöydällä.

KHO haluaa siirtyä valituslupajärjestelmään

Korkein hallinto-oikeus on ylin hallintotuomioistuin. Pitkään sinne asti saattoi valittaa lähes kaikista hallinnossa tehdyistä päätöksistä ilman rajoituksia. Viime vuosina valituslupajärjestelmää on asteittain laajennettu. Nyt siitä halutaan kattava.

Juuri sata vuotta täyttäneen KHO:n juhlatäysistunto julkisti linjauksen, jonka mukaan vastaisuudessa kaikkiin hallintotuomioistuimista tuleviin asioihin pitää saada KHO:lta valituslupa ennen kuin ne otetaan käsittelyyn.

– KHO ottaa suuremman roolin oikeus- ja hallintokäytäntöjä ohjaavia ennakkoratkaisuja antavana tuomioistuimena, ei kuitenkaan niin puhtaassa muodossa kuin korkein oikeus (KKO) on, Kuusiniemi sanoo. KHO ei voi KKO:n tapaan valita juttujaan, sillä valituslupa on myönnettävä ilmeisen virheen tai painavan syyn perusteella.

– Kattava valituslupajärjestelmä voidaan luoda vain siinä tapauksessa, että asiat tutkitaan kunnolla ja että oikeussuojajärjestelmä kokonaisuutena paranee. Hyöty näkyy käsittelyaikojen lyhenemisenä ja siitä, että voimme paremmin keskittyä todella merkittäviin juttuihin.

Yhdistyminen KKO:n kanssa ei ole järkevää

Linjaus tarkoittaa sivumennen myös sitä, että Kuusiniemi ei halua yhdistää korkeinta hallinto-oikeutta ja korkeinta oikeutta, kuten säästösyistä on ehdotettu.

Kuusiniemen mukaan säästöt olisivat kuvitteellisia tai joka tapauksessa vähäisiä.

– Jos säästetään, samalla heikennetään tuomioistuimen valtaa vaikuttaa hallinnon lainalaisuuteen. Äärimmillään tämä voi antaa sijaa epäasialliselle toiminnalle, jopa korruptiolle. Se rapauttaa oikeusvaltiota.

Kuusiniemi korostaa hyvää yhteistyötä ylimpien tuomioistuinten välillä, mutta muistuttaa samalla niiden toimintalogiikan erilaisuudesta.

– Jos Suomessa halutaan säilyttää vahva hallinnon lainalaisuutta vahvistava oikeuslaitos, on vaikea nähdä sen onnistuvan yhdistämällä KHO ja KKO, Kuusiniemi sanoo.

– Kun korkeinta hallinto-oikeutta kehitetään kattavan valituslupajärjestelmän muodossa, yhdistyminen korkeimman oikeuden kanssa ei ole tarpeen eikä järkevää.