Kunta-ala pärjää hyvin työtapaturmatilastoissa

Kunta-alalla sattui vuonna 2016 noin 27 500 työtapaturmaa, joista noin 20 700 työpaikalla. Neljännes kaikista tapaturmista oli työmatkatapaturmia. Tiedot tulevat ilmi Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisemista tapaturmatilastoista.

Kunta-alan tapaturmataajuus on pysynyt varsin alhaisena. Vuonna 2016 kuntasektorilla sattui 23 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Tapaturmataajuudet ja niiden kehitys vaihtelevat merkittävästi toimialasta riippuen. Esimerkiksi rakennusalan tapaturmataajuus on laskenut merkittävästi viime vuosina, ja toisaalta yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan taajuus on noussut. Kunta-alan tapaturmataajuus on hivenen noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuudet valituilla päätoimialoilla (tapaturmaa/miljoona työtuntia)

Yleisimpiä työpaikalla tapahtuvia tapaturmia kuntasektorilla ovat liikkumiseen liittyvät tapaturmat eli kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset. Suurin osa tapaturmista on lieviä, alle kolmeen sairaspoissaolopäivään johtavia tapaturmia. Yleisimmin tapaturmia sattuu hoitolaitoksissa ja oppilaitoksissa eli niissä työympäristöissä, joissa suurin osa kunta-alan henkilöstöstäkin työskentelee.

Työpaikkatapaturmat ovat ehkäistävissä ennalta

Tapaturmien ennaltaehkäisyssä perusteellinen, jo työturvallisuuslainkin edellyttämä, vaarojen ja haittojen arviointi on avainasemassa. Sen avulla voidaan tunnistaa ja poistaa työpaikalla esiintyviä, mahdollisiin tapaturmiin johtavia olosuhteita.

Olennaista on myös selvittää, millaisia tapaturmia omalla työpaikalla sattuu ja seurata tapaturmien kehitystä. Siksi työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden ilmoittaminen on tärkeää.

Sattuneiden tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden syyt tulee selvittää perusteellisesti, jotta päästään käsiksi todellisiin tapausten taustalla oleviin syihin. Yhtenä keinona tässä voi käyttää esimerkiksi Lean-menetelmissä käytettyä tapaa kysyä viisi kertaa miksi kyseinen asia tapahtui.

Myös kuntasektorilla yleisiä kompastumisia ja liukastumisia pystytään torjumaan. Inhimillisille virheillekin löytyy usein juurisyitä, joihin vaikuttamalla voidaan ennaltaehkäistä tulevia tapaturmia.

Tapaturmien tutkimisen lisäksi on hyvä tunnistaa ja kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka työpaikalla edistävät turvallista työntekoa. Myös näitä asioita tukemalla ja levittämällä voidaan lisätä turvallisuutta.

Kuntasektorin palkansaajien työssä sattuneet tapaturmat työsuorituksen mukaan 2016

Turvallisuusjohtamisella kohti nollaa tapaturmaa

Turvallisuuden johtamisella tarkoitetaan laajaa, niin lakisääteisen kuin omaehtoisen turvallisuuden hallintaa, joka keskittyy sekä itse turvallisuuden että sen takaavien ihmisten ja toimintatapojen johtamiseen. Se perustuu ennaltaehkäisyn ja turvallisuuden edistämisen näkökulmiin.

Turvallisuuden johtaminen ei sinänsä eroa muusta johtamisesta, sillä myös se perustuu nykytilan analysointiin, tavoitteiden asettamiseen, seurantaan, viestintään ja tarvittavan osaamisen varmistamiseen. Lisäksi olennaista on vastuiden määrittely eli käytännössä se, että jokainen organisaatiossa tietää omat vastuunsa turvallisen työympäristön takaamisessa.

Työtapaturmiin liittyviä tiedonlähteitä

• omalta työpaikalta saa tietoa läheltä piti -tilanteista
• omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä saa tilastoja työtapaturmiin liittyen
• valtakunnallisia tilastoja löytyy Tapaturmavakuutuskeskus TVK:n sivuilta www.tvk.fi
• Työturvallisuuden johtamiseen löytyy tietoa mm. Työturvallisuuskeskuksen sivuilta, www.ttk.fi
• Työterveyslaitoksen koordinoima 0-tapaturmaa foorumi tukee jäseniään tapaturmien ehkäisyssä ja turvallisuuden johtamisessa www.nollis.fi