Sopimukset
2
/2018

Kuva: Eeva Anundi

Ammatillisessa opetuksessa alkaa uusi aika

Ammatillisten koulutuksen opettajat siirtyvät asteittain vuosityöaikajärjestelmään. Oppilaitos voi siirtyä järjestelmään aikaisintaan tämän vuoden elokuussa. Viimeistään muutos on tehtävä elokuussa 2020.

lankakerä ja sakset

Vuosityöaikajärjestelmä mahdollistaa ns. reformilain mukaisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen. Siirtyminen uuteen järjestelmään vaatii kuukausien paikallisen valmistautumisen yhdessä esimiesten ja opettajien kanssa.

Uusi aikakausi alkamassa

Vuosikymmenien vallinneet epäkohdat ammatillisten opettajien palvelussuhteiden ehdoissa poistuvat 1. elokuuta 2020 mennessä. OVTES 2018–2019 -sopimusratkaisussa opettajat siirtyvät yhteen ja samaan työaikajärjestelmään, joka korvaa entiset OVTES:n C osion koulutusalakohtaiset liitteet ja aikuiskoulutuskeskuksen määräykset.

Uusi järjestelmä palkitsee yhdenmukaisesti kaikesta opettajan työstä ja mahdollistaa työn teettämisen kesällä, myös esimerkiksi kesälukukausina. Uudet palvelussuhteen ehdot eivät enää ole riippuvaisia esimerkiksi koulutusalasta.

Vuosityöaikajärjestelmän perusrakenne noudattelee elokuussa 2017 voimaan tulleita vuosityöaikakokeiluja. Uudessa järjestelmässä on joitain opettajia koskevia erillismääräyksiä, joista osa on voimassa siirtymäajan. Erillismääräykset olivat välttämättömiä, jotta sopimus syntyi. Osa niistä tuo toisaalta lisää joustavuutta töiden järjestämiseen.

Riittävää valmistautumista edellytetään

Työnantaja päättää siirtymisestä vuosityöaikajärjestelmään, mutta järjestelmän käyttöönottoon edellytetään riittävää valmistautumista. OVTES 2018–2019:n allekirjoituspöytäkirjassa on todettu, että se edellyttää esimiesten ja henkilöstön riittävää perehdyttämistä.

Toisin kuin vuosityöaikakokeiluissa, järjestelmään siirtyminen ei edellytä paikallista sopimista. Siirtymisestä vuosityöaikajärjestelmään on neuvoteltava kunnallisen pääsopimuksen 14 § 2 momentin mukaisesti. Siirtymisajankohta voi olla lukuvuoden alussa 1. elokuuta tai kalenterivuoden alussa eli 1. tammikuuta.

Sopivaa siirtymishetkeä suunnitellessa tärkeintä on riittävä, koko opetushenkilöstöä ja esimiehiä koskeva paikallinen valmistautuminen. Kokemusten mukaan valmistautumiseen menee kuukausia, ja puoli vuottakaan ei ole pitkä aika.

Siirtymistä voi helpottaa yleinen tietoisuus vuosityöaikakokeiluista. Se ei kuitenkaan poista tarvetta esimerkiksi laatia oppilaitoskohtaisten työaikasuunnittelu- ja -seurantalomakkeet tai tarvetta päivittää palkanlaskentajärjestelmiä.

Välttämättömien henkilöstöhallinnon välineiden ja ohjelmistojen luominen on vain osa valmistautumista. Vuosityöaikajärjestelmä tuo uuden lähestymistavan opettajantyöhön, mikä näkyy myös esimiesten työssä. Vuosityöaikajärjestelmässä kaikki opettajan työtehtävät resursoidaan vuotuisen tuntimäärän kautta eikä työtä tehdä enää ”urakalla”.

Vuosityöaikajärjestelmä mahdollistaa aikaisempaa paremmin erilaiset opettajan työnjaot ja roolit. Esimiesten, opettajien ja opettajatiimien väliset vastuut ja tehtävät onkin määriteltävä selkeästi, ja mahdollisesti hyvinkin eri tavalla kuin ennen.

Myös työtehtävien priorisointi todennäköisesti korostuu. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että opetushenkilöstö ja esimiehet ymmärtävät yhteneväisesti vuosityöaikajärjestelmän käsitteet sekä työaikasuunnittelun ja -seurannan prosessit.

KT pyrkii resurssiensa puitteissa auttamaan käyttöönottoon valmistautumisessa koulutustilaisuuksilla, sähköpostiohjeistuksella sekä esimerkiksi antamaan tukea ammatillisen koulutuksen järjestäjille avoimen työnantajatyöryhmän kautta.

KT pyytää myös työaikasuunnittelua ja -seurantaa koskevat valmistelumuistiot tarkistettavakseen, jotta voitaisiin välttää etukäteen sopimusta koskevat erimielisyydet.

Kustannukset vaihtelevat työnantajittain

Vuosityöaikaan siirtyminen on arvoitu keskimäärin kustannusneutraaliksi. Kustannusten muutosta on arvioitu ns. sidotun työajan tuntikustannusten kautta. Samalla palkkasummalla arvioidaan saatavan saman verran kuin ennenkin opettajien työtä oppilaitoksessa – tai muuten aikaan tai paikan suhteen sidottuna.

Tosin eri oppilaitoksilla on hyvinkin erilaisia opettajarakenteita. Joissain oppilaitoksissa palkkasumma voi selvästi kasvaa, mutta silloin saadaan myös nykyistä enemmän sidottua työaikaa.

Palkkasumman muutosten arviointi etukäteen on kuitenkin mahdotonta, koska palkkasummaan vaikuttavat myös työnantajan tarpeet ostaa opettajilta lisätyötä. Oppilaitokset voivat saada KT:lta apua kustannusvaikutusten arviointiin.

22.3.2018