Kuntekon palvelut uudistuvat
Kolme vuotta käynnissä ollut Kunteko jatkaa kunta-alan työelämän parantamista myös tulevina kolmena vuotena. Ohjelman tavoitteet ovat ennallaan, mutta palveluja on uudistettu.
KunTeko 2020 -ohjelma on saanut jatkorahoituksen vuoden 2020 loppuun saakka. Jatkokaudella palvelut uudistuvat.
Uusia alueellisia brunssitilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea tarpeen mukaan. Ideana on keskustella työelämän kehittämisen kokemuksista ja ongelmista sekä etsiä ongelmiin ratkaisuja.
Kuntaorganisaatioilla on myös mahdollisuus tilata Kunteko-esittely. Esittelyn avulla palvelumme tulevat tutuiksi ja voimme yhdessä pohtia kehittämisen tarpeita. Esittely voidaan toteuttaa etäyhteydellä tai paikan päällä.
Sparraus vauhdittaa kehittämistä
Ensimmäiseltä kaudelta tuttu ja kiitetty sparraus pysyy Kuntekon palveluvalikoimassa. Sparraus on ulkopuolisen asiantuntijan ohjausta ja konsultointia kehittämistyön tueksi. Sparraus on ilmaista ja sitä voi hakea 1–3 päivää.
Sparraajia kilpailutetaan parhaillaan. Tavoitteena on muodostaa kehittäjäpooli, josta kuntaorganisaatio voi itse valita sopivimman asiantuntijan.
Viime kaudella sparrausta haki noin 80 kuntaorganisaatiota. Suosituimpia teemoja olivat yhteisen toimintakulttuurin luominen, innostaminen muutokseen, prosessien uudistaminen sekä työhyvinvoinnin ja asiakaslähtöisten toimintatapojen kehittäminen.
Valmennuksesta keinoja oman työn kehittämiseen
Sisäisten kehittäjien koulutus muuttuu sisäisten kehittäjien valmennukseksi. Valmennus kestää kolme päivää ja tarjoaa osallistujille työkaluja oman työn ja työyhteisön kehittämiseen.
Valmennukset toteutetaan organisaatiokohtaisesti. Osallistujia voi olla yhdellä kertaa enintään 50. Valmennus maksaa kuntaorganisaatiolle 2 000 euroa.
Myös valmennuksen palveluntuottajia kilpailutetaan parhaillaan. Valmennusta voi hakea helmikuun lopussa.
Muu työelämän kehittämisen tuki
Myös verkostotoiminta jatkuu hieman uudistettuna. Teema- ja toimialakohtaisten verkostojen sisällöt, kesto ja toteutustapa vaihtelevat tarpeen mukaan. Verkostot voivat olla alueellisia tai valtakunnallisia. Ne sisältävät kaikille avoimia tilaisuuksia tai webinaareja sekä työpajatyöskentelyä. Suunnitteilla olevia ja kysyttyjä teemoja ovat esimerkiksi lean, henkilöstölähtöinen tuloksellisuus ja palvelumuotoilu.
Oppimisverkostoja organisoivat tuttuun tapaan Kuntekon yhteistyökumppanit. Esimerkiksi Kevan esimiestyö muutoksessa -verkosto jatkuu. Oppimisverkostot ovat maksuttomia kunta- ja maakuntaorganisaatioille.
Uusilla kokeiluklinikoilla edistetään työelämän kehittämisen ketteriä kokeiluja joko organisaation eri toimialojen tai useamman organisaation kesken.
Klinikoissa on kolme vaihetta: haastetyöpaja, seuranta- ja tulospaja. Klinikoilla voidaan käsitellä joko yhtä teemaa tai osallistujien omia kehittämistarpeita. Työskentely tapahtuu kilpailutetun asiantuntijan johdolla.
Työpajoihin osallistuminen maksaa arviolta 500 euroa per osallistuva organisaatio tai yksikkö.
Tekojen torin teot löytyvät nyt kartalla
Tekojen tori Kuntekon internetsivuilla uudistuu jatkuvasti. Torille ilmoitetut kehittämisteot löytyvät nyt myös kartalta. Kartan avulla on helppo tarkistaa, mistä päin Suomea kehittämistekoja on ilmoitettu ja onko omasta organisaatiosta torilla kuvauksia.
Kehittämisen kuvauksia on tällä hetkellä 238, eniten sosiaali- ja terveyssektorilta sekä opetus- ja kasvatusalalta. Toivomme, että kehittämistekojen ilmoittaminen jatkuu vilkkaana myös kaudella 2018–2020.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä kunteko@kt.fi tai ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu +358 50 572 4620.
Mikä Kunteko?
KunTeko 2020 – kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua.
Kunteko on KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteinen valtakunnallinen hanke. KT:n ja pääsopijajärjestöjen ylimmästä johdosta muodostuva pääneuvotteluryhmä päättää ohjelman suuntaviivoista, tavoitteista ja taloudesta.
14.2.2018
Yhteystiedot
Anna-Mari Jaanu
- Tärkeissä töissä - työelämän kehittämisen kokonaisuus
- Tekojen tori ja kehittämistekojen palkitseminen