Ansiokehityksen erot pieniä
Vuoden 2010 jälkeen ansiotasoindeksin nousu on ollut nopeinta valtiosektorilla. Kunta- ja yksityisellä sektorilla ansiotasoindeksit ovat kehittyneet 2010-luvulla lähes samaa tahtia.
Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Indeksi mittaa määrältä vakioidun työpanoksen kehitystä eli se ei sisällä yli- ja lisätöiden vaikutusta.
Indeksin keskeisin tavoite on ansiokehityksen vertailukelpoinen mittaaminen. Palkansaajaryhmien toimialoittaiset rakennemuutokset puhdistetaan indeksistä. Toimialan palkansaajaryhmien sisällä tapahtuvat rakennemuutokset vaikuttavat kuitenkin indeksin kehitykseen.
Ansiotasoindeksin tiedot perustuvat työnantajasektoreilta kerättäviin palkka-aineistoihin. Kunta-alan tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämään lokakuun palkkatilastoon.
Valtiolla ansiot kasvaneet nopeimmin
Kuviossa 1 on esitetty ansiotasoindeksin vuosikeskiarvon kehitys vuosina 2010–2016. Tänä aikana ansiot ovat kasvaneet nopeimmin valtiolla.
Kehitystä selittää valtion palkansaajien rakennemuutos, sillä valtiolla korkeapalkkaisten asiantuntijatehtävien osuus on kasvanut.
Yksityisen ja kuntasektorin ansiokehitys samankaltaista
Kuntasektorin ja yksityisen sektorin palkansaajien ansiot ovat kehittyneet ajanjaksolla lähes samaa tahtia.
Kuntasektorilla kehitys oli yksityistä sektoria nopeampaa 2010–2012. Vuosina 2013–2015 kuntasektorilla ansiot ovat kehittyneet hiukan yksityistä sektoria hitaammin.
Kuntasektorilla keskimääräistä ansiotasoa hitaampaa nousua selittää viime vuosina lähteneiden, esimerkiksi eläköityneiden, ja sektorille palkattujen uusien työntekijöiden ansioiden ero (taulukko 1).
Vuosina 2011–2013 kuntasektorille palkattujen työntekijöiden säännöllisen työajan ansio oli keskimäärin samalla tasolla lähteneiden kanssa. Sen sijaan vuosina 2014–2016 lähteneiden ansiotaso oli keskimäärin noin 1,5 prosenttia korkeampi kuin uusien työntekijöiden. Eläkkeelle siirtyneillä on muun muassa suurempien kokemuslisien myötä keskimäärin korkeampi ansiotaso kuin nuoremmilla palkansaajilla.
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 0 | -0,4 | -0,2 | -1,4 | -1,4 | -1,7 |
| KVTES | 0,2 | 1 | 0,4 | -0,4 | -1,1 | -1,2 |
| OVTES | 0 | -2,1 | -3,4 | -5,2 | -2,6 | -2,5 |
| TS | -2 | -6,7 | 5,1 | -2,4 | -3,9 | -5,8 |
| LS | 2,2 | -2,4 | -2,8 | -0,9 | -3,6 | -4,3 |
| Muu | 1,1 | 3,2 | 0,6 | -4,6 | 2,5 | -2,3 |
Muutokset sopimusaloilla vaikuttaneet ansioihin
Opettajien ansiokehityksessä näkyy ammattikorkeakouluja koskeva muutos, jossa pari tuhatta keskimääräistä korkeapalkkaisempaa ammattikorkeakoulujen opettajaa siirtyi pois kuntasektorilta.
Lääkärien sopimusalalla näkyy isompien koulutusmäärien vuoksi kasvanut erikoistuvien ja uran alkuvaiheessa olevien lääkärien määrä.
KVTES:ssä on myös tapahtunut rakennemuutosta. Henkilöstömäärät ovat nousseet useissa keskimääräistä matalamman ansiotason ammattiryhmissä.
Ansiotaso noussut yli sopimuskorotusten
Kuntasektorilla pysyneiden palkansaajien ansiot ovat kasvaneet keskimääräistä kuntasektorin kehitystä nopeammin, kuten kuvio 2 osoittaa. Kuntasektorilla pysyneiden ansiot ovat nousseet liukumien vuoksi sopimuskorotuksia nopeammin.
Koko kuntasektorin ansiokehitykseen vaikuttaa negatiivisesti kuntasektorilta poistuneiden korkeampi ansiotaso.
Luvut on laskettu KT:ssa Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston pohjalta.
26.10.2017
Yhteystiedot
