Myönteinen talousennuste lepää kapeilla hartioilla

Ennusteoletuksiin kun on hyvin vaikea sisällyttää uskottavasti yllätystekijöitä tai suhdanteiden käännepisteitä.

Pieleen menneitä ennusteita ei tarvitse hakea kaukaa. Esimerkiksi viime syksyn kuntatalousohjelman kokonaistaloudellinen ennuste arvioi tämän vuoden BKT:n kasvuksi vain 0,9 ja ensi vuodelle 1,1 prosenttia. Myös muut suhdannelaitokset esittivät tuolloin hyvin pessimistisiä kasvunäkymiä.

Onneksi talouskasvu kuitenkin teki ekonomisteille tepposet ja tarttui vihdoinkin Suomen kansantalouteen. Viime kuukausina ennusteet ovatkin parantuneet nopeasti. Nyt kuluvan vuoden kasvulukemat alkavat kolmosella ja ensi vuoden kasvuksi odotetaan aikaisempaan nähden tuplalukemia.

Kuntien säästöt ja osa lukuisista kuntatalouteen kohdistuneista uudistuksista ovat parantaneet kuntatalouden tilaa jo useamman vuoden ajan. Nyt piristynyt talouskehitys näyttää siivittävän tuoreen, syyskuussa tehdyn kuntatalouden ennusteen paremmaksi kuin koskaan. Myönteinen suunta ei lepää kuitenkaan leveillä hartioilla, sillä talousongelmat ovat arkipäivää yhä valtaosassa kuntia.

On myös täysin mahdollista, että kuntatalouden ennusteura osoittautuu vähän ajan kuluttua liian positiiviseksi. Kuntatalouden tuloja ja menoja nimittäin heiluttavat talouskehityksen lisäksi poliittiset päätökset kunnissa ja valtiolla unohtamatta myöskään yritysten ja kuntalaisten valintoja.

Syksyn aikana kuntatalouden kehitys ei olekaan pyörinyt talouskehityksen positiivisessa pöhinässä edelleen parempaan suuntaan, vaan erityisesti kunnissa on tehty useita menoja lisääviä ja tulopohjaa heikentäviä päätöksiä.

Menoja lisäävät erityisesti rakennusten sisäilmaongelmien korjaamiseksi käynnistetyt investointisuunnitelmat ja sote-uudistukseen liittyvä valmistelutyö. Myös yksityisillä sektoreilla tehtyjen palkkaratkaisujen taso on lukemissa, joka kolkuttelee ennusteeseen sisällytetyn palkkaindeksin ylärajaa.

Lisäksi kuntien tulopohjaan on syntynyt uusia aukkoja. Tuloja pienentää muun muassa kiinteistöveron alarajojen pakkokorotuksista luopuminen. Kuntien kiinteistöverot lisääntyvätkin ensi vuonna vain 16,9 miljoonaa euroa, kun alkuperäinen tähtäin oli 50 miljoonaa eurossa. Tilanne on ongelmallinen myös sen vuoksi, että varhaiskasvatusmaksujen alentamispäätöksen yhteydessä kunnille luvattiin kompensaatiota 110 miljoonalla eurolla. Tästä 25 miljoonaa euroa sidottiin kiinteistöverojen korotukseen. Nyt kompensaatio jää vajaaksi.

Vajaaksi jäävästä hyvityksestä huolimatta hyvin monet kunnat ovat päättäneet tarjota asukkailleen jopa maksutonta varhaiskasvatusta. Maksutulot varhaiskasvatuksesta pienenevät rajusti viime vuoden lukemista, jolloin niitä kertyi noin 340 miljoonaa euroa.

Lisäaukkoa kuntatalouden tulopohjaan poraa Helsinki, joka päätti alentaa kunnallisveroprosenttia puolella prosenttiyksiköllä kaupunkilaisten korkeiden asumiskulujen vastapainoksi. Päätös pienentää kunnallisverojen kertymää noin 70 miljoonalla eurolla.

Kuntien työstettäessä ensi vuoden talousarvioitaan näkymät lähivuosille ovatkin muodostuneet erittäin tiukoiksi. Tiukka kuntatalouden tilanne paljastuu myös siinä, että 2018 kunnallisveroprosenttiaan nostaa aikaisempaa useampi kunta. Vaikka korottajien määrä on pitkällä aikavälillä katsottuna sangen maltillinen, 53 kuntaa, korottajien määrä kuitenkin nousi kuluvasta vuodesta kuudella.

Korottajien määrä on liian suuri aikana, jolloin vähintäänkin teeskennellään työstettävän lukuisia kuntataloutta vahvistavia uudistuksia. Tämän hallituskauden kuntasäästöt eivät ole läheskään maalissa. Työtä tulee jatkaa.