Virkaan valinta ja kelpoisuusvaatimukset
KHO:n päätöksen mukaan virkaan voitiin valita hakija, joka ei täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia, vaikka virkaa hakeneiden joukossa oli kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskee tapausta, jossa vastaavan sosiaalityöntekijän virkaa haki määräaikaan mennessä kuusi henkilöä ja joista ainoastaan yksi täytti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 §:n mukaisen kelpoisuusvaatimuksen.
Kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 12 §:n mukaan tilanteessa jossa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada säädetyn kelpoisuuden omaavaa henkilöä, tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen.
Perusturvalautakunta valitsi virkaan määräajaksi henkilön, jolla ei ollut edellä mainitun lain 3 §:n mukaista kelpoisuutta. Perusturvalautakunta ei pitänyt ainoata viran kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa soveltuvana virkaan aiemmalta työnantajalta saatujen tietojen ja haastattelussa saatujen kokemusten perusteella.
Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että perustuslain 125 §:n säännös sisältää yleiset nimitysperusteet. Niihin liittyvät arviot kuuluvat osana nimitysharkintaan ja hakijoiden vertailuun.
Virkaan valitun tulee täyttää myös yleisistä nimitysperusteista ilmenevät vaatimukset. Tässä arviossa voitiin ottaa huomioon seikat, jotka olivat liittyneet virkaa hakeneen aikaisemmin hoitamiin tehtäviin sekä haastattelussa ilmenneet seikat.
Perusturvalautakunta oli voinut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 12 §:n nojalla valita virkaan hakijan, joka ei ollut täyttänyt mainitun lain 3 §:n mukaista erityistä kelpoisuusvaatimusta, vaikka yksi hakijoista olikin täyttänyt tämän vaatimuksen. Perusturvalautakunnalla ei ollut myöskään ollut velvollisuutta julistaa virkaa uudelleen haettavaksi.
KHO:2010:81
3.3.2011