Tulevaisuuden kunta työnantajana

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen lähtee siitä, että kunta on merkittävä toimija myös tulevaisuudessa. Kunnissa vahvistuvat elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointiroolit. Tulevaisuuden kunta –parlamentaarisen työryhmän väliraportin julkistamistilaisuudessa Vehviläinen korosti kunnan kykyä uudistua ja uudistaa toimintatapoja ennakkoluulottomasti tärkeimpänä tekijänä menestymiselle.

Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030 väliraportissa esitellään erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden kunnista. Niiden tarkoituksena on kannustaa kuntia oman roolinsa ja tulevaisuutensa ennakointiin ja arviointiin.

Oli mielenkiintoista lukea neljästä eri skenaariosta tulevaisuuden kunnalle: innostava elinvoimakunta, ratkaisua etsivä kunta, laiska kunta ja lannistunut kunta. Minkä kunta näistä valitsee itselleen?

Väliraportissa hahmotelluissa kuntakuvissa kuntia on luokiteltu toisilleen vastakkaisiin tulevaisuuden kuviin. Kuntia voi luokitella myös pieniin reunakuntiin ja erikoistuneisiin kuntiin.

Keskisuuret jakautuvat kuntakeskuksiin, reuna-alueisiin ja uusiin juureviin kuntiin. Suuret kaupungit jakautuvat perinteisiin palvelukaupunkeihin ja kokeileviin kaupunkeihin.  Näissä skenaarioissa henkilöstöjohtamisella on erilaiset haasteet.

Uudistuvat kunnat ovat merkittäviä työnantajia

Kunnat ovat merkittäviä työllistäjiä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Työnantajuus ja sen tuomat näkökulmat kaikkeen kunnan toimintaan pitäisi ottaa huomioon, kun arvioidaan väliraportissa esiteltyjen skenaarioiden vaikutuksia.

Kuntien kasvavat erot vaikuttavat myös niiden kykyyn ja mahdollisuuksiin toimia työnantajina ja tuen tarpeeseen. Työelämän laatu ja henkilöstöjohtaminen ovat aivan erilaisia pienissä taantuvissa kunnissa kuin suurissa kasvukeskuksissa.

Uudet joustavat ja monimuotoiset työnteon tavat haastavat kuntien työelämäkulttuuria. Samanaikaisesti kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Lannistuneen kunnan mahdollisuudet saada osaavaa henkilöstöä on huonommat kuin innostavassa elinvoimakunnassa.

KT Kuntatyönantajat ja tulevaisuuden kunnat

KT:n roolin muuttuminen on otettu huomioon jo sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisessa. KT:tä koskeva lainsäädäntö on muuttumassa siten, että se ottaa huomioon kuntasektorin muuttuvan rakenteen sekä jaon kuntiin ja maakuntiin sekä niiden yhtiöiden perustamisen.

KT tarjoaa muutostukea kunnille ja kuntayhtymille, jotka varautuvat sote- ja maakuntauudistukseen henkilöstöä luovuttavana organisaationa. Käynnissä on kaksi rinnakkaista prosessia eli kunta tukee uuden maakunnan syntyä ja samalla varautuu oman organisaationsa muuttumiseen. Kaikki kunnat tarvitsevat siirtymävaiheessa muutostukea, jota KT antaa.

Useat kuntatyönantajat aloittavat vuoden 2019 tilanteessa, jossa puolet henkilöstöstä on vaihtanut työpaikkaa eli jättänyt kuntatyönantajan taakseen. Takana on valtavasti siirtoon liittyvää työtä. Kuntien henkilöstörakenne on muuttunut ja kokonaisia ammattikuntia on kadonnut organisaatioista.

Kun kuntatyönantajat ovat toipuneet sote- ja maakuntauudistuksesta, se ei merkitse paikalleen jäämistä. Toiminnan tehostaminen on edelleen tarpeen. Organisaation rakentaminen uudelleen vaatii aikaa ja resursseja. Kukapa haluaisi olla laiskassa ja lannistuneessa kunnassa henkilöstöjohtajana?

Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot -raportti luettavissa VM:n sivuilla.