Esimiestyöhön potkua tutkinnolla
Vaasassa on haettu uutta potkua esimiestyöhön esimiespassilla. Vuoden mittainenn koulutus antaa esimiehille pätevyyden lisäksi hyvän vertaisverkoston.
Esimiespassin saanut henkilö on avannut jo monta uutta ovea. Vuoden kestävässä koulutuksessa hiotaan esimiestaitoja ja muun muassa opitaan hallitsemaan omaa jaksamista.
Vaasan kaupungin henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto kertoo, että ideanpoikanen esimiespassista oli jo olemassa hänen tulessaan kaupungin palvelukseen vuonna 2009.
Esimiespassin pilottihanke käynnistettiin 2010. Vuoden loppuun mennessä sen on suorittanut jo 90 prosenttia esimiehistä.
– Esimiespassi on kuin ajokortti, jonka saa vuoden kestävän koulutuksen jälkeen. Se osoittaa, että esimies osaa kaupungin edellyttämät johtamisen osa-alueet, Kaunisto kertoo.
– Halusimme, että koulutuksesta jää myös jotain konkreettista. Esimiespassi on kullattuihin kehyksiin laitettu diplomi.
Diplomin saaminen edellyttää osallistumista 7,5 päivän koulutukseen, harjoittelutehtävien tekemistä ja oman työn kehittämistä oppimispäiväkirjan avulla.
– Se on iso panostus kaupungilta sekä rahallisesti että työaikana mitaten. Koulutuksessa esimiehet ovat huomanneet, kuinka tärkeitä he ovat kaupungin toiminnassa.
Luennoitsijoina on usein Vaasan yliopiston asiantuntijoita.
– Loppusyksystä oli jakso omasta jaksamisesta. Se pidettiin Härmän kuntokeskuksessa, jossa mukana olivat ylilääkäri ja psykologi. Siellä puhuttiin muun muassa oman ajan käytöstä ja työssä jaksamisesta.
Jokainen koulutuspäivä on rakennettu niin, että keskusteluun jää aikaa.
– Olemme saaneet niistä ohjausryhmälle hyvää palautetta, esimerkiksi koulutustoiveita tai kehittämisehdotuksia. Muutosjohtamisen kokonaisuus otettiin esimiesten toiveesta syventäväksi osa-alueeksi esimiespassikoulutukseen.
Strategia viedään yksiköihin
Tärkein anti esimieskoulutuksessa on ammatillisen osaamisen lisääminen. Harjoitustyössä esimies laatii suunnitelman, kuinka kaupungin strategiaa toteutetaan hänelle kuuluvissa työyksiköissä.
– Yliopiston tutkijat tuovat opillisen sisällön, mutta konkretia jää esimiesten tehtäväksi. He suunnittelevat omaa toimintaansa eli kuinka talous ja resurssit ohjataan, jotta ne auttavat strategian toteuttamisessa, Kaunisto kertoo.
– Vaasassa strategiatyötä ei ole ennen tehty työpaikoilla yksikkötasolla.
Kesällä kaupunginvaltuusto päätti strategisiksi painopisteiksi hyvinvoinnin, kaupungin vetovoiman ja taloudellisen menestymisen.
– Esimiestyöllä voidaan tehostaa kaupungin strategiaa uudella osallistavalla tavalla, Kaunisto sanoo.
– Samalla esimiesten pitää katsoa tulevaan ja ennakoida, miten toimintaa kannattaa kehittää.
Vaasan kaupunki on antanut kuntalaisille arvolupauksia, joista yksi on luotettavat palvelut. Jotta kaupunki pystyy pitämään lupauksensa, esimiestyöhön annetaan apua.
– Ytimessä on strategiatyön sisällyttäminen omaan työhön.
Arjen ääni Kehittämissuunnittelija Suvi Einola auttaa palvelualueita ja työyksiköitä löytämään sopivat fasiliteetit eli välineet ja voimavarat lupausten pitämiseksi, Kaunisto sanoo.
– Pyrimme laskemaan rimaa ja osoittamaan, että strategiatyötä voi tehdä alemmallakin tasolla.
Arjen ääni suunnitteluun
Omat haasteensa esimiestyön sujuvuuteen sekä strategian vientiin yksikkötasolle saakka tuo se, että Vaasan kaupungin organisaatio on seitsenportainen.
Vakituisia työntekijöitä on 4 500, määräaikaisia 1 550 ja pelastustoimen sivutoimisia, osa-aikaisia 530 henkilöä.
– Moniportaisen organisaation lisäksi toimialoja on useita.
On asiantuntijoita ja fyysisen työn tekijöitä, toisaalta hoitotyötä ja opetusta, Kaunisto mainitsee.
– Meidän pitää löytää asioita, jotka ovat yhteisiä kaikille esimiehille.
Koulutusta suunniteltaessa kuultiin, paitsi esimiehiä itseään, myös palvelualuejohtajia. Ohjaustyöryhmässä on kaksi pääluottamusmiestä.
– He näkevät, jos arjen hommat eivät toimi.
Tämän kaiken pohjalta rakennettiin esimiehille peruspaketti, joka pitää hallita.
– Siinä on tavallaan vähimmäismäärä asioita, jotka täytyy osata. Jos esimies tulee kaupungin palvelukseen kuntasektorin ulkopuolelta, vaadittavien tietojen määrä voi yllättää.
Hallintoon ja kunnalliseen päätöksentekoon liittyvät asiat ovat muille vieraita, Kaunisto tietää. Hän on tullut kaupungin palvelukseen yksityiseltä sektorilta.
– Koulutuspaketti tasoittaa polkua muualta tuleville.
Kaunisto painottaa, että koulutuksesta on hyötyä kaikille esimiehille. Vastaava iso koulutus järjestettiin Vaasassa kymmenen vuotta sitten.
– Siinä ajassa tiedot vanhenevat. Niillä ei pärjää nykypäivänä.
Turvallinen keskustelufoorumi
Vaasassakin alkoivat yt-neuvottelut. Kauniston mukaan esimiespassin opintoryhmä toimii hyvänä henkireikänä.
– Talous on tiukalla, ja henkilöstöetuuksia on heikennetty. Se puhuttaa ihmisiä paljon. Opintoryhmä on tarjonnut turvallisen paikan puhua asiat niin sanotusti auki.
Esimiehet voivat purkaa tuntojaan.
– Ryhmälle on tullut uusi merkitys.
Opetusryhmä tapaa vuoden mittaan kahdeksan kertaa. Ideana on, että ryhmä pysyy koossa koko vuoden ja jatkaa toivottavasti yhteistyötä myöhemminkin.
Kaunisto kertoo, että ryhmässä on esimiehiä neljältä eri toimialalta; hallinnosta, sivistystoimesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja tekniseltä toimialalta.
– Esimiehet eivät välttämättä tapaa arjessa toisiaan. Nyt heillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja toistensa toimialoihin. Tämä on koettu hyvin rikastavana, Kaunisto toteaa.
– Kun kuulee uudenlaisia ajatuksia, niillä voi olla käyttöä omassakin työssä. Lisäksi tapaa muita esimiehiä, joiden kanssa voi keskustella vapaa-ajallakin.
11.12.2013