Eläkeratkaisulla suuri vaikutus kunta-alalle

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat jo keväällä eläkeneuvottelujen lähtökohdaksi ja tavoitteeksi sen, että ratkaisu nostaa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta runsaalla yhdellä prosenttiyksiköllä.

Uusimpien elinajan kehitystä koskevien ennusteiden mukaan elämme olennaisesti pitempään kuin 2005 eläkeuudistusta tehtäessä oletettiin. Tämä merkitsee eläkkeellä oloajan pitenemistä. Siksi työuria on pakko pidentää myös eläkepolitiikan keinoin. Pidentyvät työurat puolestaan kasvattavat pitkällä aikavälillä eläketasoa. Siksi myös eläkekarttumat ja elinaikakerroin on mitoitettava siten, että ne eivät lisää työnantajan eläkemaksujen korotuspaineita.

Maan hallitukselle eläkeratkaisulla on suuri merkitys osana rakenteellisten uudistusten toteuttamista ja julkisen talouden tervehdyttämistä. Stubbin hallitus onkin tiiviisti seurannut neuvottelujen etenemistä ja pyrkinyt edistämään niitä käytettävissä olevin keinoin.

Yhteisesti sovitusta tavoitteesta kiinni pitäminen on osoittautunut loppuvaiheessa palkansaajajärjestöille vaikeaksi erityisesti sen suhteen, mitä vanhuuseläkeiälle tapahtuu vuoden 2025 jälkeen. Pelkkä eläkeiän nostaminen kahdella vuodella siirtymäajan puitteissa ei riitä, vaan kestävyysvajeen supistamisen kannalta on välttämätöntä kytkeä vanhuuseläkeikä elinajan odotteen muutokseen.

Työnantajien yhteinen tavoite neuvotteluissa on poistaa työnantajan eläkemaksujen nousupaine.

Eläkeratkaisulla on poikkeuksellisen suuri merkitys julkiselle työnantajalle ja eläkemaksut ovat merkittävä osa työvoimakustannuksista kunta-alalla. Kuntatyönantajat maksavat palkkoihin suhteutettuna eläkemaksuja kuluvana vuonna yhteensä 23,7 % (5 miljardia euroa vuodessa), mikä on keskimäärin 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Siksi eläkeratkaisulla on poikkeuksellisen suuri merkitys julkiselle työnantajalle ja sillä on suora vaikutus työllisyyden ylläpitoon sekä kuntien talouden tasapainottamiseen.

Työurien pidentämistä tukevien työelämän toimien osalta on neuvotteluissa päästy eteenpäin eräistä kuntoutuskysymyksistä ja sairauspoissaolojen hallinnasta.

Osa-aikaeläke on korvautumassa osittaisella vanhuuseläkkeellä. Eläkkeen karttumisen tasot muuttuvat ja uusi työuraeläke otetaan käyttöön, jos ratkaisu syntyy.

Eläkeneuvottelujen yhteydessä tehdyssä selvitysmies Ahtelan raportissa vahvistetaan, ettei kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituspohja ole kriisissä. Ahtela esittää raportissaan perustellusti KT:n aseman selkeyttämistä ja vahvistamista kuntatyönantajien edunvalvojana kunta-alan eläkejärjestelmässä.