Välineitä työurien kehittämiseen

Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen toiminta päättyy vuoden lopussa. Valtakunnallinen yhteistyöelin toimi sisäasianministeriön johdolla neljän vuoden ajan. Työryhmän jäsenet edustavat laajasti pelastusalan toimijoita ja mukana työryhmässä olivat myös työmarkkinaosapuolet.

Työryhmän tuotoksena valmistui vuoden 2014 alussa pelastuslaitosten ensimmäinen valtakunnallinen työhyvinvointikysely (ks. tarkemmin Kuntatyönantaja-lehti 2/2104). Vastaukset osoittivat, että pelastajat ovat sitoutuneita omaan työhönsä, heillä on hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto sekä he osaavat tasapainottaa työnsä ja vapaa-aikansa.

Vastaajat olivat tyytyväisiä esimiesten toimintaan. Esimiehet kohtelevat tasapuolisesti ja puuttuvat epäkohtiin niiden ilmaannuttua. Sen sijaan pelastuslaitoksen johtamiseen kaivattiin avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Myös palkitsemista tulisi kehittää oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Tukea kaivattiin oman osaamisen ja itsensä kehittämiseen sekä työuralla kehittymiseen.

Työturvallisuuden parantamiseen työväline

Työryhmässä kartoitettiin konkreettisia toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla työturvallisuustoimintaa voidaan kehittää. Tavoitteena oli myös yhdenmukaistaa riskienarviointia ja läheltä piti -tilanteiden rekisteröintiä.

Esimiesten käyttöön valmisteltiin verkko-opiskeluaineisto työturvallisuudesta. Työryhmä kehitteli ohjelmaa pelastusalan poikkeamaraportointiin, riskienarviointiin ja läheltä piti -tilanteisiin.

Fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän jalkauttaminen

Työryhmän tavoitteena oli varmistaa fyysisen toimintakyvyn arviointi-järjestelmän jalkauttaminen. Työryhmä suunnitteli ohjeen fyysisen toimintakyvyn arvioinnista. Ohjeessa kuvataan fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmä ja määritellään fyysistä toimintakykyä kuvaavat indeksit. Ohje annetaan loppuvuodesta pelastuslaitoksille kommentoitavaksi.

Tavoitteena oli myös, että kaikki pelastuslaitokset ottavat käyttöön FireFit-järjestelmän, josta saadaan reaaliaikainen kuva henkilöstön fyysisen toimintakyvyn tasosta.

Työterveyslaitos on järjestänyt pelastuslaitoksille kouluttajakoulutusta FireFit-järjestelmän käytöstä fyysisen toimintakyvyn testauksessa. Järjestelmän kautta henkilöstö voi kehittää ja ylläpitää fyysistä toimintakykyä arvioinnin tuloksena tulevien harjoitusohjeiden avulla.

Työterveyshuollon käytännöt yhtenäisiksi

Työterveyshuollon kehittämiseen perustettiin oma työryhmä, joka kartoitti työterveyshuoltopalveluiden nykyisen tilanteen ja laitosten työterveyshuollon toimintasuunnitelmien sisällöt.

Työterveyshuolto on kussakin pelastuslaitoksessa järjestetty eri tavoin; joko omana, kunnan tai yksityisen järjestämänä työterveyshuoltona.

Työryhmän mielestä työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimista on arvioitava uudelleen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisältö, raportointi ja seurantatavat vaihtelivat paljon pelastusalueittain. Työterveyshuollon käytännöt tulisi järjestää yhtenäisiksi koko maassa.

Tämän lisäksi esimiehiä on koulutettava tunnistamaan pelastushenkilöstön terveysongelmia. Esimiehet tunnistavat työntekijöiden työssä selviytymiseen liittyviä ongelmia melko huonosti eivätkä puutu riittävän hyvin alkaviin terveysongelmiin.

Näiden taustojen pohjalta työryhmä päätyi tekemään oppaan, jonka tarkoituksena on antaa esimiehille tukea ja ohjeistusta aktiivisen tuen käyttöön, sairauspoissaolojen hallintaan sekä pelisääntöjen hyödyntämiseen päivittäisessä johtamisessa.

Oppaassa suositellaan pelastuslaitoksille ominaisia erityispiirteitä, joita tulisi ottaa huomioon tehdessä omaa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaansa. Esimies työhyvinvointia rakentamassa -opas löytyy sivulta www.pelastuslaitokset.fi.

Urapolkujen kehittäminen

Työryhmän kartoitti pelastuslaitosten käytössä olevat erilaiset toiminnot, jotka tukevat henkilöstön urapolkuja, kartoittavat erilaisia risteyskohtia (opiskelu, tehtäväkuvan muutokset, kuntoutus, vuorotteluvapaat ja työpaikan vaihdokset) ja niihin liittyviä mahdollisia tukimenetelmiä. Työryhmä teki myös ehdotuksia toimista, jotka kehittäisivät työuria.

Työryhmä kartoitti urasuunnitteluun liittyvät toiminnot, analysoi työhyvinvointikyselyn tuloksia urapolkujen näkökulmasta, kartoitti eri pohjoismaiden urapolku-toteutukset, vertaili Suomen eri toimialojen vastaaviin toteutuksiin sekä kuunteli ikäjohtamisen merkitystä urasuunnitteluun.

Työryhmä ehdottaa Paloluotsin kehittämistä. Se on verkossa toimiva palvelu, josta löytää alasta kiinnostaneille tietoa alan koulutuksesta ja tutkinnoista, oppilaitoksista sekä opiskelun rahoituksesta. Paloluotsi toimisi myös apuna työurien ohjauksessa ja rohkaisisi hyödyntämään monipuolisia koulutuspalvelun mahdollisuuksia.

Johtamisen tueksi tarvitaan järjestelmät, joiden avulla fyysistä työkykyä ja osaamista kyetään seuraamaan ja tarpeisiin reagoimaan. Kehityskeskustelut ovat tärkeä johtamisen työväline. Työryhmä työsti pelastuslaitoksille yhdenmukaiset kehityskeskustelumallit. Yhtenäisen tietoperustan suunnittelu ja rakentaminen vaatii jatkotyöstämistä.

Työryhmä ehdottaa myös, että tasapuolisen kohtelun näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista laatia omaehtoisesta koulutuksesta yhtenäinen suositus. Myös työvuorosuunnittelua tulisi kehittää yhtenäisemmäksi. Näiden toteuttamiseen työryhmä ehdottaa pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa.