Suomen talous olisi tarvinnut yhteiskuntasopimusta

Tarkoituksena oli siirtyä vuoden 2018 sopimuksissa ns. Suomen malliin, jossa työmarkkinakierroksen kustannuskatto määräytyisi lähinnä avoimen sektorin ja vientialojen kilpailukyvyn mukaan. Kukin sopimusala neuvottelisi itsenäisesti, miten kustannusvaikutus jaetaan alakohtaisesti.

Vaikeinta oli neuvotella työvoimakustannusten alentamisesta. KT teki useita esityksiä, jotta eri sopimusaloja ja henkilöstöryhmiä olisi kohdeltu tasapuolisesti. Esitimme myös, että työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus kohdennetaan myös kuntatyönantajille.

Kustannuskilpailukykyä lisäävien toimien yhteydessä oli tarkoitus parantaa työntekijöiden muutosturvaa sekä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottujen oikeutta työterveyshuoltoon.

Työnantajajärjestöt edellyttivät, ettei mikään keskeisistä ammattiliitoista voi jäädä sopimuksesta pois. Kyse oli poikkeuksellisesta sopimuksesta, jolla puututtaisiin etuihin ja sopimusrakenteisiin.

Kilpailukyvyn parantaminen, julkisen talouden tervehdyttäminen ja työllisyydestä huolehtiminen edellytti vastaantuloa kaikilta.

Kun AKT ilmoitti jäävänsä ulos yhteiskuntasopimuksesta, edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei enää ollut. Ulosjäänti olisi saattanut johtaa myös muiden ammattiliittojen irtautumiseen.

Hallitus on ilmoittanut vievänsä kilpailukykypakettiaan koskevaa lainsäädäntöä eteenpäin. Ellei työmarkkinoilla palata uudelleen neuvottelupöytään, valmistautuminen vuoden 2016 liittokierrokselle on alkamassa.

Työntäyteisen työmarkkinavuoden lopuksi toivotan kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!