Paikallinen sopiminen laajasti käyttöön
Paikallinen sopiminen ja sen laajempi käyttöönotto ja on nyt työmarkkinaneuvottelujen ytimessä. Hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista myös lainsäädännön kautta.
Kolmikantainen työryhmä käsittelee parhaillaan lakiluonnosta paikallisesta sopimisesta selvitysmies Hietalan raportin pohjalta.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat asettaneet uudelleen käynnistyneiden yhteiskuntasopimusneuvotteluiden yhdeksi ehdoksi sen, että paikallisen sopimisen päälinjat ratkaistaan neuvottelujen yhteydessä. Koplausvaatimus lisää vaikeuskerrointa ennestään vaativiin neuvotteluihin.
Suomen yli 300 virka- ja työehtosopimusta ovat hyvin erilaisissa lähtötilanteissa paikallisen toisin sopimisen osalta. Kunta-alaa voi pitää edelläkävijänä paikallisessa sopimisessa, sillä sen sopimukset suovat laajat mahdollisuudet tehdä paikallisia sopimuksia. Niitä tehdään etenkin palkkaus-, työaika- ja vuosilomamääräyksistä.
KT:n kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöjohdolle vuodenvaihteessa tekemästä selvityksestä käy ilmi, että vain 11 kunnassa/kuntayhtymässä oli viime vuonna sovittu henkilöstömenosäästöistä paikallisilla virka- ja työehtosopimuksilla. Paikallisen sopimisen vähäisyys välttämättömien sopeutustoimien tekemisessä on kunta-alan Akilleen kantapää.
Sopimalla voidaan ottaa huomioon kunkin kunnan ja kuntayhtymän omat sopeutustarpeet ja lähtökohdat. Paikallisilla sopimuksilla voidaan välttää lomautuksia ja irtisanomisia sekä turvata työpaikkojen ja palvelujen säilyminen. Erityisen tärkeää paikallinen sopiminen on kriisikunnissa ja -kuntayhtymissä.
KT:n kyselyn mukaan valtaosa henkilöstösäästöistä syntyy edelleen hyödyntämällä luonnollista poistumaa, tiukentamalla rekrytointia, järjestelemällä töitä uudelleen, kehittämällä toimintoja sekä tehostamalla töitä muulla tavoin. Kunnissa ja kuntayhtymissä pyritään pysyvään kustannusten alentamiseen mm. tekemällä useampivuotisia talouden tasapainottamisohjelmia.
1.2.2016