Historiallinen neuvottelutulos

Sen lisäksi siinä on sovittu mm. paikallisen sopimisen edistämisestä ja muutosturvan parantamisesta.

Sopimus sisältää merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Työnantajamaksujen kustannuksia siirretään pysyvästi palkansaajille. Työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuodessa ilman kompensaatiota, ja julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019.

Poikkeuksellista on, että nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella ilman palkantarkistuksia.

Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan yhdenmukaisin perustein. Tämä on tärkeää erityisesti työmarkkinasektoreiden kilpailuneutraliteetin kannalta. Poikkeuksellista on myös se, että kaikkien alojen työnantajamaksujen alennus rahoitetaan julkisen sektorin säästöillä.

Sipilän hallitus pitää ratkaisun yksikkötyökustannuksia alentavaa vaikutusta riittävänä ja on ilmoittanut peruuttavansa esityksensä kilpailukykypaketiksi ja lisäleikkauksiksi.

Työmarkkinakeskusjärjestöt saivat erillisneuvotteluissa aikaan yhteisen vastauksen maan hallitukselle tulevien sopimuskierrosten Suomen työmarkkinamalliksi. Yhteinen kannanotto ei ole osa kilpailukykysopimusta. Siinä on vasta asetettu tavoitteet Suomen mallin sisällölle ja sovittu jatkovalmistelusta. Valmistelu aloitetaan sen jälkeen, kun kilpailukykysopimus on tullut voimaan.

Keskusjärjestöjen linjaus riittää maan hallitukselle täsmennyksenä Suomen mallista, ja se voidaan hallituksen mukaan ottaa huomioon julkisen talouden kestävyyttä vahvistavana linjauksena.

Keväällä käydään neuvottelut siitä, miten neuvottelutulosta sovelletaan alakohtaisesti. Niiden aloittamista on ainakin toistaiseksi viivästyttänyt SAK:n liittojen ja erityisesti PAMin irtautuminen sopimuksesta. Kunta-alan neuvotteluista on odotettavissa hyvin haasteelliset erityisesti työajan pidentämisen osalta. Alakohtaiset neuvottelut on käytävä toukokuun loppuun mennessä. Lopullisesti historiallisen sopimuksen syntyminen ratkeaa vasta kesäkuun alussa.