Kansalaisilla paljon 
epäilyjä korruptiosta

Sote- ja maakuntauudistuksessa jaetaan paljon valtaa ja rahaa, mutta myös hyvin palkattuja töitä. Professori Ari Salmisen mukaan samalla olisi oiva hetki rakentaa hyvät eettiset pelisäännöt niin uusiin maakuntakonserneihin kuin muotoaan muuttaviin kuntiin.

– Niillä voidaan tyhjältä pöydältä määritellä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja viime kädessä sitä, miten kansalaisten luottamus julkiseen valtaan säilyy, Salminen sanoo.

Vaasan yliopiston julkisjohtamisen professorin päätelmä nojaa tuoreeseen tutkimukseen piilokorruptiosta Suomessa. Salminen ja Olli-Pekka Viinamäki pyysivät viime vuoden lopulla suomalaisilta kertomuksia omista korruptioon liitetyistä tuntemuksistaan ja kokemuksistaan.

Tutkijat odottivat sataa kertomusta. He saivat kuukaudessa 521, joista selkeästi korruptioon voitiin liittää 420 tarinaa.

– Kertomuksia tuli ympäri maan, miehiltä ja naisilta. Siellä oli niin lyhyitä kuin erittäin pitkiä kertomuksia omasta elämästä ja arjesta.

Salminen korostaa, että tarinat piilokorruptiosta ovat epäilyjä.

– Meidän tarkastelumme oli eettinen, ei juridinen. Meillä ei myöskään ole ollut mahdollisuutta tarkastaa kertomuksia tai käydä niitä läpi toisen osapuolen kannalta.

Kuntalaiset epäilevät verkostoja ja suosimista

Arviolta peräti 160 korruptiokertomusta liittyi kuntiin. Valtionhallinnosta kertoi noin 80 ja yksityiseltä sektorilta 120 tarinaa, loput kumpusivat kolmannelta sektorilta. Salmisen mukaan jakauma ei tarkoita sitä, että kunnissa olisi erityisen paljon piilokorruptioksi nähtyjä tapahtumia.

– Kuntapalvelut nousevat esiin, koska kuntalaisilla on niistä paljon kokemuksia, Salminen tulkitsee.

Kunta-alan epäilyt koskevat useimmiten kaavoitusta ja rakentamista sekä terveydenhuoltoa ja henkilöstöpolitiikkaa, ennen muuta nimityksiä ja muita rekrytointeja.

Suurimmat yksittäiset korruptiomuodot puolestaan liittyivät vallan väärinkäyttöön, hyvä veli -verkostoihin, erilaiseen korruptiiviseen suosintaan sekä huonoon hallintoon. Koko vastausaineistosta yli 300 kertomusta käsitteli näitä neljää teemaa.

Korruptiomuodot esiintyivät kertomuksissa muun muassa epäilyinä vaikutusvallan väärinkäytöstä tai sukulaisten, läheisten tai kollegoiden suosinnasta. Kuvaukset sopivat Salmisen teoriaan: korruptio piiloutuu yhteiskunnan rakenteisiin ja korruptiivisiin verkostoihin.

– Toimitaan näennäisen laillisesti, mutta käytetään valtaa väärin. Siellä on salailua ja suosintaa ja epätervettä vastavuoroisuutta, mitä on vaikea havaita, Salminen päättelee.

Eettinen pohdinta on parasta etukäteen

Tutkimus ei erottele kunnalla työssä olevia luottamushenkilöistä. Salmisen mukaan suurin osa kertomuksista liittyy kuitenkin hallinnon johtajien ja asiantuntijoiden työhön.

– Kun ollaan valta-asemassa, kansalaiset kokevat helposti, että valtaa käytetään väärin.

– Eettisesti hankalinta on ilman muuta rekrytointi. Tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa valitaan paljon johtajia ja korkean tason asiantuntijoita uusiin organisaatioihin. Miten taataan se, että kaikki kiinnostuneet voivat hakea näitä tehtäviä ja myös aidosti kilpailla niistä, Salminen pohtii.

Eettinen pohdinta on aina parasta etukäteen.

– Eettiset pelissäännöt esimerkiksi vieraanvaraisuudesta voivat erota merkittävästi toisistaan yritys- ja virkamieskulttuureissa. Kunta-alalla ei ole kovinkaan paljon eettisiä koodeja tästä, vaikka tarvetta olisi.

Kyselyn aineistosta nousi esiin kysymys siitä, kuinka paljon kansalaiset luottavat julkiseen hallintoon ja sen toimintaan.

– Ei olisi voinut arvata, että tarinoissa kuvattiin noinkin paljon lain hengen vastaista toimintaa, laillisen ja laittoman rajoilla liikkumista, Salminen sanoo.  

Raportti: Ari Salminen & Olli-Pekka Viinamäki: Piilokorruptio Suomessa: mitä kansalaiset kertovat? Vaasan yliopisto 2017. Raportteja 3. (73 sivua)