Henkilöstön osaamista tuetaan
Kaksi kolmasosaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä osallistui viime vuonna työnantajan tarjoamaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Kuntatyönantajat järjestivät koulutusta myös muulle henkilöstölle.
KT Kuntatyönantajien vuoden 2015 henkilöstön koulutustietoja koskevan selvityksen mukaan kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä osallistui kaksi kolmesta (69 %) ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,2 yhtä koulutettua kohden.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten täydennyskoulutusta annettiin lääkäreille, hammaslääkäreille sekä muulle korkeakoulutetulle sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle.
Työnantajan tarjoamaan sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutukseen osallistui lähes 1 500 henkilöä. Koulutuspäiviä oli keskimäärin 4,7.
Koulutuksen tarve vaihtelee vuosittain
Työnantajan täydennyskoulutusvelvoitteessa ei ole asetettu vähimmäis- tai enimmäismäärää koulutukselle. Koulutuksen tarve voi vaihdella vuosittain mm. työyhteisön toimintojen kehittämisvaiheesta ja henkilön ammatillisesta koulutuksesta ja tehtävästä riippuen huomattavastikin.
Täydennyskoulutusvelvoitteen mukaista koulutusta on tarjottu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle vuodesta 2004 lähtien. KT:n selvitysten mukaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistuneiden osuus on vaihdellut vuosien aikana 64 prosentista 78 prosenttiin. Keskimääräisten koulutuspäivien määrä on vaihdellut 3,2 päivästä 4,3 päivään.
Selvitys kattaa 82 % koko kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla työskenteli yhteensä 247 000 henkilöä. Luvussa on mukana varhaiskasvatuksen henkilöstö.
| Täydennyskoulutukseen osallistuneet %-osuus | Täydennyskoulutuspäiviä/ koulutettu |
|
|---|---|---|
| Lääkärit ja hammaslääkärit | 87,4 | 5,5 |
| Sosiaalityöntekijät | 76,7 | 3,9 |
| Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (mm. lastenvalvoja, sosiaaliasiamies, koulukuraattori, psykologi) | 84,9 | 5,3 |
| Sote-alan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sote-alan opistoasteen tutkinnon suorittaneet (mm. sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja, lastentarhanopettaja) |
69,9 | 3,5 |
| Sote-alan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet (mm. lähihoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja, lastenhoitaja, kehitysvammaisten hoitaja) |
66,4 | 2,5 |
| Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö (mm. perhepäivähoitaja, vastaanottoapulainen, tuki-, toimisto- ja tietopalveluhenkilöstö) |
59,8 | 2,1 |
| Kaikki yhteensä | 68,9 | 3,2 |
Koulutusta selvitettiin kaikissa ammattiryhmissä
KT tiedusteli ensimmäistä kertaa myös muun kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön koulutustietoja.
Tiedustelussa kävi ilmi, että läheskään kaikilla kunnilla ja kuntayhtymillä ei ollut valmiuksia kaikkien ammattiryhmien tietojen järjestelmälliseen kirjaamiseen ja seuraamiseen. Tällä on vaikutusta tiedustelun tuloksiin. Kaikkea työnantajien tarjoamaa koulutusta ei ole voitu huomioida tiedustelussa.
Kuntatyönantajilta saatujen vastausten perusteella vajaa puolet (43 %) muualla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevästä henkilöstöstä osallistui työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Koulutuspäiviä oli keskimäärin 3,1 yhtä koulutettua kohden. Johtamiskoulutukseen osallistui 550 henkilöä. Koulutuspäiviä oli tässä koulutuksessa keskimäärin 5,1.
Koulutusajan palkkakulut tuplaavat kustannukset
Selvityksen mukaan koulutuksen välittömät kustannukset olivat sosiaali- ja terveydenhuollossa keskimäärin henkilöä kohden 341 euroa ja muualla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa keskimäärin 477 euroa.
Henkilöstökoulutuksen välittömät kokonaiskustannukset olivat 77 miljoonaa euroa. Tästä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuskustannukset olivat 48 miljoonaa euroa.
Näissä kokonaiskustannuksissa ei ole mukana koulutukseen osallistuneiden koulutusajan palkkoja, jotka olivat välilliset työvoimakustannukset mukaan lukien yhteensä 140 miljoonaa euroa.
Tästä 102 miljoonaa euroa on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkakuluja välilliset työvoimakustannukset mukaan lukien.
Koulutuskorvauksia jää paljon hakematta
Koulutustietojen seuranta on tärkeä osa osaamisen suunnitelmallista kehittämistä ja johtamista. Koulutustietojen seuranta on tärkeää myös sen takia, että vain kerättyihin tietoihin perustuvasta koulutuksesta kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta.
Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Korvaukseen ovat oikeutettuja esimerkiksi kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt.
Työttömyysvakuutusrahaston tietojen mukaan vuodelta 2015 koulutuskorvauksia oli myönnetty 282 kunnalle ja kuntayhtymälle yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Kunnista ja kuntayhtymistä vain kaksi kolmesta oli hakenut koulutuskorvausta. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuskorvauksia oli jättänyt hakematta 163 kuntaa ja kuntayhtymää.
Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Lisää tietoa koulutuskorvauksesta ja sen hakemisesta Työttomuusvakuutusrahaston sivuilta www.tvr.fi
14.9.2016
Yhteystiedot
