Kunnanvaltuustot harmaantuvat

Kuntavaalien ehdokkaista jo 16,5 prosenttia on ehtinyt täyttää 64 vuotta, kun vuonna 1996 saman ikärajan oli ylittänyt vain nelisen prosenttia valtuustoihin pyrkivistä. Iäkkäiden ehdokkaiden määrä on noussut vaali vaalilta.

Nuorten 18–29-vuotiaiden osuus valtuustoihin pyrkivistä on sitä vastoin alhaisin sitten vuoden 1996. Alle kolmekymppisiä on ehdokkaista nyt noin yhdeksän prosenttia, kun useissa viime vaaleissa heidän osuutensa on ollut runsaat kymmenen prosenttia.

Seitsemässä kunnassa ei ole ehdokkaana yhtään alle 30-vuotiasta, mutta kaikkien kuntien ehdokkaista löytyy vähintään yksi 64 vuotta täyttänyt. Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä on näissä vaaleissa 49,5 vuotta, kun se viime vaaleissa oli 48 vuotta.

Kokemus tärkeää

Tulevissa vaaleissa 80 prosenttia ehdokkaista pyrkii valtuustoihin uusina ehdokkaina. Osuus on lähes täsmälleen sama kuin viime vaaleissa. On toki muistettava, että osalla tilastoissa uutena ehdokkaana pyrkivistä voi olla valtuustokokemusta aiemmilta valtuustokausilta.

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan valtuutettujen kokemus ja osaaminen heijastuu suoraan esimerkiksi siihen, miten valtuutetut onnistuvat työnantajaroolissaan.

– On tärkeätä, että ehdokkaat ja valitut valtuutetut ymmärtävät, että he toimivat myös työnantajaroolissa. Se ei ole välttämättä kaikille uusille valtuutetuille selvä asia.

Viime vaaleissa perussuomalaiset menestyi paljon aikaisempaa paremmin. On mahdollista, että silloin valtuustoihin tuli suhteellisen paljon valtuutettuja täysin politiikan ulkopuolelta. Tämä on voinut näkyä myös valtuustojen toiminnassa. Pekola-Sjöblomin mukaan valtuutettujen osaaminen ei ole kuitenkaan puoluekysymys.

– Uusien valtuutettujen kouluttaminen valtuustokauden alkaessa on todella tärkeätä. Hyvänä esimerkkinä voi mainita Leppävirran kunnan, jossa koulutusta on järjestetty jo ehdokkaille. Erilaisilta konflikteilta vältytään kunnan johdossa paljon todennäköisemmin, jos myös luottamushenkilöt ymmärtävät, miten kunta toimii.

Perhesyyt saavat luopumaan

Näissä vaaleissa ehdokkaiksi asettuneita on hieman vähemmän kuin viime vaaleissa, mutta koska valtuustopaikkojakin on vähemmän jaossa, ehdokasmäärä yhtä paikkaa kohden on pysynyt lähes samana: vuonna 2012 ehdokkaita oli paikkaa kohden 3,8, nyt 3,7.

Määrällisesti ja suhteellisesti eniten ehdokkaita on Helsingissä, jossa yhtä paikkaa tavoittelee lähes 13 ehdokasta.

Eduskuntapuolueista ainoastaan vihreillä ja kristillisdemokraateilla on enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa. Vihreiden ehdokasmäärä kasvoi noin 13 prosentilla. Kokoomuksen ehdokkaiden määrä väheni eniten, 16,5 prosenttia. Eniten ehdokkaita on tuttuun tapaan keskustalla, lähes 7 500 ja toiseksi eniten SDP:llä, runsas 6 000.

Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan tärkeimmät syyt kunnan luottamustoimesta luopumiseen liittyvät yksityiselä- mään. Toiseksi tärkein syy on suunnitteilla oleva sote- ja maakuntauudistus ja kolmantena ongelmat kunnan päätöksentekokulttuurissa.

– Sitä vastoin ajankohtaiset vaikkapa kaavoitus- ja koulukysymyksiin liittyvät asiat lisäävät ihmisten halua asettua ehdolle. Kunnissa, joissa suuntaudutaan vahvasti tulevaisuuteen, on myös todennäköisesti helpompaa löytää ehdokkaaksi haluavia, Pekola-Sjöblom sanoo.

Kunnan työntekijät pannaan?

Ikuisuuskysymys on se, onko kunnan työntekijän sopivaa toimia kunnan luottamustoimessa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kuntien valtuustoissa istuu liikaa kunnan omia työntekijöitä, jotka päättävät omista ja toinen toistensa asioista. Tämän koetaan vinouttavan edustuksellisuutta.

Kuntaliiton selvityksen mukaan kuluvalla kaudella 22 prosenttia valtuutetuista on kuntien palveluksessa ja 11 prosenttia on saman kunnan palveluksessa kuin missä luottamustoimikin on.

Pekola-Sjöblomin mielestä kunta-alalla työssä olevat ovat yhtä tärkeä ryhmä kuin muutkin, jos halutaan, että ehdokkaat edustavat monipuolisesti kuntalaisia.

– Jos kunnan työntekijät eivät saisi asettua ehdolle, niin kielto osuisi erityisesti pienipalkkaisiin naisiin, joita on kuntien työntekijöistä ylivoimainen enemmistö. Naiset ovat jo muutenkin aliedustettuina valtuustoissa, sillä vain noin 40 prosenttia ehdokkaista on näissäkin vaaleissa naisia.

Pekola-Sjöblomin mukaan kuntalain sisältämien vaalikelpoisuutta, esteellisyyttä ja sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevien säännösten avulla varmistetaan, että kunnassa päätettävät asiat käsitellään puolueettomasti ja moitteettomasti.

Valtuustot pienenevät

• 1.6.2017 alkavalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua 295 kunnassa eli keskimäärin 31 valtuutettua/kunta.
• Valtuutettujen määrä vähenee edellisissä vaaleissa valituista valtuutetuista kaikkiaan 675:lla eli seitsemällä prosentilla. Muutos on saman suuruinen kuin edellisellä valtuustokaudella.
• Valtuustokoko muuttuu tulevalla valtuustokaudella 96 kunnassa ja pysyy ennallaan 199 kunnassa.

Lähde: Uutta kunnista, Kuntaliiton julkaisusarja 1/2017