Miten sairastuminen vaikuttaa vuosilomaan?

Myönnettyihin poissaoloihin pätee yleensä niin sanottu aikaprioriteettisääntö, eli kahden eri syystä johtuvan poissaolon sattuessa samalle ajalle noudatetaan poissaolopäätöstä, joka on tehty ensin.

Tästä poiketen vuosilomamääräyksissä on sovittu, että vuosilomaa siirretään työkyvyttömyyden vuoksi, mikäli työntekijä tai viranhaltija sitä pyytää.

Työkyvyttömyys voi johtua sairaudesta, tapaturmasta, suunnitellusta hoitotoimenpiteestä tai synnytyksestä.

Vuosiloma siirtyy sekä silloin, kun työkyvyttömyys alkaa ennen vuosilomaa, että silloin, kun työkyvyttömyys alkaa vuosiloman jo alettua.

Esimerkki lyhyestä sairauslomasta

Työntekijälle on myönnetty talviloma ajaksi 13.–26.2.2017. Hän sairastuu lauantaina 18.2. ja sairaus kestää viisi päivää keskiviikkoon 22.2. saakka.

Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä, joten hänelle myönnetty vuosiloma muutetaan sairauslomaksi 18.–22.2.2017. Tältä ajalta palkkaedut määräytyvät sairauslomamääräysten mukaan.

Kaikki vuosilomapäivät sairausloma- ajalta siirtyvät annettavaksi myöhemmin. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa ei ole lainkaan omavastuuaikaa, jolta vuosilomapäivät eivät siirtyisi. Sopimuksia ei ole tältä osin muutettu 1.2.2017 lukien voimaan tulleissakaan sopimuksissa.

Vuosilomalain 25 §:n 1.4.2016 voimaan tullutta muutosta ei siis sovelleta kunta-alalla. Muutoksella palautettiin vuosiloman siirtämiseen omavastuuaika tilanteessa, jossa työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana.

Jos työntekijä olisi esimerkiksi toimistotyöaikaa tekevä, työpäiviä eli vuosilomapäiviä olisivat muut paitsi lauantai ja sunnuntai. Tällöin sairauden vuoksi siirtyisi myöhemmin annettavaksi kolme vuosilomapäivää.

Jos työntekijän työpäivät jaksotyössä olisivat ilman vuosilomaa olleet esimerkiksi lauantai, sunnuntai ja maanantai, sairausloman vuoksi siirtyisi niin ikään kolme vuosilomapäivää annettavaksi myöhemmin.

Mikäli olisi kyse esimerkiksi osa-aikatyöntekijästä, joka ei tee viitenä päivänä viikossa töitä, vaan työpäivät ovat säännönmukaisesti vain tiistai, keskiviikko ja torstai, vuosilomapäiviä olisivat kuitenkin muut arkipäivät paitsi lauantai. Hänenkin vuosilomapäivistään kolme siirtyisi tässä tapauksessa myöhemmin annettavaksi.

Pitkittyvä sairaus

Jos työntekijä sairastuu ennen kesälomansa (KVTES:n vuosilomaluvun 7 § 2 mom.) alkamista tai sen aikana, sairausloman vuoksi siirtyneet lomapäivät pyritään antamaan myöhemmin lomakauden aikana. Mikäli siirtyneen kesäloman antaminen syyskuun loppuun mennessä ei ole mahdollista, loma tulee antaa vuoden loppuun mennessä.

Jos työkyvyttömyysos työkyvyttömyys kuitenkin jatkuu niin pitkään, että kesälomaa ei edes 31.12. mennessä ole mahdollista antaa, lomapäivistä maksetaan lomakorvaus.

On myös mahdollista sopia työnantajan ja työntekijän kesken siitä, että siirretty kesäloma pidetään vasta seuraavana vuonna 30.4. mennessä ja 10 lomapäivää ylittävältä osaltaan jopa vasta 30.9. mennessä. (KVTES:n vuosilomaluvun 8 § 2 mom.)

Siirretty talviloma puolestaan annetaan ennen lomavuotta seuraavan toukokuun alkua ja ellei se ole mahdollista, vuoden loppuun mennessä.

Jos työkyvyttömyys kuitenkin jatkuu niin pitkään, että talvilomaa ei edes lomavuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä ole mahdollista antaa, lomapäivistä maksetaan lomakorvaus.

Pitkäaikainen sairausloma

Työntekijä saattaa olla niin pitkäaikaisesti työkyvytön, että tiedetään jo ennen 2.5. alkavaa lomakautta, että työkyvyttömyys jatkuu koko lomakauden, eli vähintään 30.9. saakka.

Tällöinkin työnantajan tulee aikoessaan vahvistaa kesäloman tiedustella työntekijältä, haluaako työntekijä siirtää vuosilomansa myöhempään ajankohtaan vai haluaako hän, että sairausloma keskeytetään vuosiloman ajaksi.

Mikäli sairausloma keskeytetään, vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka ja mahdollinen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha maksetaan työntekijälle itselleen.

KVTES vuosilomaluku, 11 §
TTES, 54 §