Valtuutettu tekee työnantajapäätöksiä

Kuntavaaleihin on asettunut ehdolle tuhansia valtuutetuksi ja muihin kunnallisiin luottamustehtäviin pyrkiviä. Kuntien uudet valtuutetut ja muut kunnalliset luottamushenkilöt aloittavat työnsä sitten kesäkuussa.

Teemoiksi kuntavaaleissa on noussut tietysti valtuustokaudella toimeenpantava sote- ja maakuntauudistus ja siihen liittyvät henkilöstön siirrot. Paljon on ollut myös esillä kunnan maakuntauudistusvaiheen jälkeinen Uusi kunta ja sen tehtävät.

Puolet kunnan henkilöstöstä vaihtaa työnantajaa valtuustokauden aikana

Tuleva valtuustokausi on henkilöstöpolitiikan kannalta historiallisen haastava. Sen aikana noin puolella kunnan henkilöstöstä vaihtuu työnantaja sote- ja maakuntauudistuksessa. Uudistuksen hallittu läpivieminen on äärimmäisen tärkeää sekä kuntalaisten palvelujen sujuvuuden että työmarkkinoiden kannalta.

Kuntaan jäävän henkilöstön määrä siis puolittuu ja sen rakenne muuttuu. Uudessa kunnassa myös organisaatiot on osin rakennettava uudelleen ja monen henkilön tehtävä saattaa muuttua. Tämä herättää luonnollisesti hämmennystä henkilöstön keskuudessa.

Sote- ja maakuntauudistuksessa lainsäädäntö ohjaa henkilöstön muutokseen liittyvät toimintatavat ja takaa myös erilaisten palvelussuhde-etuuksien säilymisen. Tähän ei pääsääntöisesti tarvita paikallisia ratkaisuja eikä yksittäisillä poliittisilla päättäjillä ole niissä roolia.

Roolijako ja henkilöstöpolitiikka

Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuusto päättää mm. kuntastrategiasta, jonka yksi osa-alue on kunnan harjoittama henkilöstöpolitiikka. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta.

Jotta kuntaan voidaan luoda hyvä henkilöstöpolitiikka myös muutosvaiheessa ja sen myötä johdonmukainen johtamiskulttuuri, henkilöstöpoliittisten linjausten on annettava selkeä suunta ja selkänoja johtamiselle ja muutokselle.

Roolijaon on oltava kaikille selvä:

• Kunnanvaltuusto linjaa, asettaa strategiset tavoitteet ja seuraa niitä.
• Kunnanhallitus konkretisoi tavoitteet.
• Virkamiesjohto ja esimiehet toimivat niin, että asetetut tavoitteet toteutuvat.

Yksittäisellä valtuutetulla ei ole omaa roolia kunnan henkilöstöhallinnossa, vaan hän toimii toimielimen jäsenenä linjaamassa asioita. On luonnollista, että valtuutetut ovat kiinnostuneet, miten oman kunnan henkilöstöä kohdellaan tai miten henkilöstön palvelussuhteen ehdot määräytyvät.

Valtuutettu ei toimi vain yhden ammattiryhmän edustajana

Erityisen haastava on tilanne sellaisen valtuutetun kohdalla, joka itse on palvelussuhteessa kotikuntaansa. Tällöin valtuutetun roolin sisäistäminen ja asioiden puolueeton eteenpäin vieminen voi olla haaste. Kiusaus toimia oman työpaikan tai ammattiryhmän edustajana voi olla suuri.

Ammattiyhdistysliike on lähtenyt avoimesti liikkeelle ajamaan ammattikuntiensa asiaa hankkimalla ammattikuntia edustavia henkilöitä ehdokkaiksi. Ammattijärjestöt lupaavat tukea vaaleihin ja näkyvyyttä omissa medioissaan, mikä varmasti on yksittäisille ehdokkaille varteenotettava vaihtoehto.

Valtuutetun pitäisi kuitenkin pystyä ajamaan kuntalaisten etuja ja tiedostaa se, ettei toimi yhden työpaikan, ammattiryhmän, työntekijän tai viranhaltijan edustajana.

Ohjenuoraksi tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus

Kunnanhallitus on yhdessä kunnan ammatillisen johdon kanssa vastuussa siitä, että tulevat muutokset sujuvat kunnassa asianmukaisesti. Kunnan johto ja henkilöstöjohto puolestaan valmistelevat ja toteuttavat henkilöstöpolitiikkaa sekä kehittävät henkilöstö- ja muutosjohtamista.

Jotta kunnan toteuttama työnantajapolitiikka toteutuisi johdonmukaisena, asetettujen linjausten ja tavoitteiden on näyttävä käytännön esimiestyössä kaikissa tilanteissa. Johtaminen on palvelutehtävä ja johdonmukaisuuden avulla rakennetaan henkilöstön luottamusta.

Työnantajan on jo lain mukaan kohdeltava henkilöstöään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Yksittäinen työntekijä tai henkilöstöryhmän edustaja saattaa ottaa yhteyttä valtuutettuun, kun hän kokee olevansa kaltoin kohdeltu tai jääneensä jotakin etua paitsi. Tällöin valtuutetun kannattaisi selvittää asian taustoja ja sovittuja henkilöstöpolitiikan linjauksia, ennen kuin vie asiaa eteenpäin tai lupaa mitään.

Kyseessä saattaa olla työnantajan linjauksen toteuttaminen, joka koskee tasapuolisesti koko henkilöstöä, ja jonka yksittäinen henkilö saattaa kokea omalla kohdallaan epäoikeudenmukaisena