Päihteet hallintaan työyhteisössä

Uusi suositus painottaa ennaltaehkäisyä, päihdeongelmien tunnistamista, varhaista puuttumista ja selkeiden, työpaikkakohtaisten toimintamallien rakentamista.

Päihdehaittojen ennaltaehkäisyn tavoitteena on havahduttaa työyhteisöt pohtimaan päihteiden käyttöä ja tiedostamaan mahdolliset ongelmat sekä kannustaa yksilöitä hakeutumaan hoitoon oma-aloitteisesti ennen vaikean riippuvuuden ilmenemistä.

Työurat lyhenevät päihdesairauksien ja päihteisiin liittyvien tapaturmien myötä. Kunnan työpaikoilla myös asiakkaiden päihdeongelmat heikentävät työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Suosituksessa korostetaan hyvää yhteistoimintaa kaikissa päihdeasioissa sekä suositellaan päihdeohjelman laatimista. Päihdeasioiden käsittelyn tulee olla luonteva osa työyhteisön henkilöstötyötä niin perehdyttämisessä, työsuojelun toimintaohjelmassa, työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuin työterveysriskien arvioinnissa.

Johdon asenne ratkaisee

Työpaikan johto ja esimiehet ovat avainasemassa. Heidän asenteellaan on ratkaiseva merkitys päihdetyön ja erityisesti sen käytännön toteutumisen kannalta. Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön tulee asiantuntijoina edistää päihdeasioista puhumista osana työpaikan arkea ja antaa oikeaa tietoa päihteistä ja niiden haitoista.

Mitä varhaisemmin päihdeongelma havaitaan ja hoidetaan, sitä vähäisemmät ovat sen aiheuttamat haitat niin yksilölle kuin työyhteisölle. Suosituksessa korostetaan tilanteisiin puuttumista jo varhain ennen kuin päihteiden käyttö on edennyt sille asteelle, että työntekijä laiminlyö työtehtäviään. Kaikilla, jotka tunnistavat päihdeongelman työpaikallaan, on suorastaan velvollisuus ottaa asia puheeksi.

Työyhteisön on tuettava jokapäiväisillä toimillaan päihteetöntä työkulttuuria ja puututtava mahdollisen päihteiden käytön piilohyväksyntään.

Työterveyshuolto ohjaa hoitoon

Suosituksessa korostetaan työterveyshuollon roolia päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä. Päihdekysymykset voidaan selvittää työpaikkaselvityksen tai terveystarkastusten yhteydessä tai sairaanhoidon yhteydessä audit-kyselyin. Työterveyshuollon rooli päihdeasioissa on yleensä hoitoon ohjaava, ei hoitava. Varsinainen hoito tapahtuu pääasiallissa päihdeongelmiin erikoistuneissa hoitopaikoissa, joiden kanssa työterveyshuolto toimii yhteistyössä ja yhteystahona.

Hoitoonohjauksen tavoitteena on kannustaa oma-aloitteiseen ja vapaamuotoiseen hoitoon hakeutumiseen. Hoidon tavoitteena on päihdeongelman ratkaiseminen, työkyvyn säilyttäminen sekä terveydellisen tilan saavuttaminen. Hoitoonohjauksesta on tehtävä kirjallinen sopimus, jossa todetaan hoitopaikka, -aika sekä seurantatavat. Työntekijän tulee noudattaa hoitosuunnitelmaa.

Hoidon kustannusten jakautumisesta työnantajan ja työntekijän kesken on suositeltavaa tehdä kirjaukset päihdeohjelmaan.

Päihdeongelmat lyhentävät työuria

Työssäkäyvistä miehistä 39 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä. Työssäkäyvistä naisista riskikäyttäjiin kuuluu 14 prosenttia. (Työ ja terveys Suomessa 2012 -kyselytutkimus.) Alkoholin ja muiden päihteiden käytön aiheuttamat haitat ilmenevät terveysongelmina, poissaoloina, työtehon ja työn laadun heikkenemisenä, työyhteisöongelmina, työturvallisuuspuutteina ja työtapaturmina sekä pysyvinä terveyden ja työkyvyn menetyksinä.

On arvioitu, että pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät kustannukset (terveyden-, sosiaalihuoltomenot, omaisuusvahingot ja ehkäisevä päihdehuoltokustannukset) ovat vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa ja välilliset kustannukset, joihin sisältyvät tuotannonmenetykset sekä menetettyjen elinvuosien arvo, ovat noin 4–6 miljardia euroa vuodessa.

Humalahakuinen juomatapa kaksinkertaistaa riskin päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Alkoholi on myös työikäisten yksi yleisimmistä kuolinsyistä.