Kunnan puututtava asiattomaan käytökseen

Kunnalla on työnantajana lakisääteinen velvollisuus puuttua työntekijöiden ja viranhaltijoiden epäasialliseen kohteluun. Työntekijöiden keskinäisiin häirintä- ja kiusaamistapauksiin työnantajan tulee puuttua työlainsäädännön, kuten viranhaltijalain mahdollistamin keinoin.

Joskus kunnissa joudutaan kuitenkin ratkaisemaan tilanteita, joissa työntekijän epäasialliseen kohteluun ei syyllisty toinen työntekijä, vaan kunnan vaaleilla valittu luottamushenkilö, kuten kunnanvaltuutettu. Miten ja kenen toimesta luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen voidaan puuttua?

Laki velvoittaa puuttumaan epäasiallisuuksiin

Kunnalla on työnantajana työturvallisuuslakiin sekä yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen kunnan työntekijää kohtaan.

Epäasiallinen käytös voi ilmetä esimerkiksi rasistisena tai seksuaalisena häirintänä, jatkuvana tai toistuvana työn väheksymisenä tai vaikeuttamisena, perättömien juorujen levittämisenä, epäasiallisena puheena tai julkisena mollaamisena. Tällainen käytös voi ilmetä kokouksessa, julkisessa keskustelussa, lehtien palstoilla, internetissä tai kunnan työpaikoilla.

Laukaistakseen työnantajan työsuojelullisen velvoitteen puuttua työntekijän epäasialliseen kohteluun, tulee luottamushenkilön käytöksen täyttää työtuvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaisen epäasiallisen käytöksen tunnusmerkit.

Puuttumisvelvoite kohdistuu työnantajan edustajiin

Käytännössä työnantajan toimintavelvoite kohdistuu niihin henkilöihin ja tahoihin, joilla on todellinen määräysvalta ja vaikutusmadollisuus. Velvoitteen kohdistumiseen vaikuttavat organisaatiorakenne, työnantajan edustajien toimenkuvat ja toimivaltuudet sekä muut työnantajaorganisaation sisäiset järjestelyt.

Kunnassa työnantajan edustajia ovat kunnanhallitus ja valtuusto sekä ne muut henkilöt ja tahot, jotka hallintosäännössä tai muissa kunnan johtosäännöissä on asetettu työnantajan edustajan asemaan.

Kunnassa ei lähiesimiehillä työnantajan edustajina ole juurikaan oikeudellisia keinoja eikä toimivaltaa puuttua luottamushenkilön epäasiallisen käytökseen. Esimiehen velvollisuudeksi näissä tilanteissa jää tiedon eteenpäin vieminen ylemmälle organisaatiotasolle, aina kunnanjohtajalle saakka.

Kunnassa ainoastaan kunnanhallituksella ja valtuustolla on toimintavaltaa puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen. Kun kunnanjohtaja saa tiedon epäasiallisesta kohtelusta, hänen on vietävä asia kunnanhallituksen puheenjohtajan tietoon. Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on saattaa asia kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

Mikäli puheenjohtaja itse on epäasiallisesti käyttäytyvä henkilö, voi hallituksen varapuheenjohtaja viedä asian kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Epäasiallisesta käytöksestä epäilty luottamushenkilö ei voi osallistua asian ratkaisemiseen toimielimessä. Kunnanhallitus voi tarvittaessa saattaa asian edelleen valtuuston käsiteltäväksi.

Kuntalaki määrittelee puuttumiskeinot

Kunnallisen luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen on puututtava kuntalain säännösten nojalla.

Kuntalain 102 § mahdollistaa puuttumisen luottamushenkilön sopimattomaan kokouskäyttäytymiseen. Säännöksen mukaan puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia kokoukseen osallistuvien asianmukaisesta käytöksestä ja tarvittaessa pyytää häiritsevästi käyttäytyvää henkilöä poistumaan kokouksesta.

Epäjärjestyksen syntyessä puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheen johtajan on myös huolehdittava, että luottamushenkilöt pysyvät käsiteltävässä asiassa puheenvuoroissaan.

Kuntalain 34 § puolestaan mahdollistaa epäasiallisesti käyttäytyvän luottamushenkilön erottamisen toimielimestä kesken toimikauden. Säännöksen nojalla valtuusto voi erottaa kunnanhallitukseen, lautakuntaan, niiden puheenjohtajistoon tai kunnanvaltuuston puheenjohtajistoon valitsemansa henkilöt luottamuksen menettämisen seurauksena. Säännös ei kuitenkaan mahdollista yksittäisen luottamushenkilön erottamista, vaan erottamispäätös koskee koko toimielintä tai sen puheenjohtajistoa. Säännöksen nojalla ei myöskään voida erottaa luottamushenkilöä valtuustosta.

Yksittäisen luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen voidaan puuttua kuntalain 85 ja 86 pykälien nojalla.

Kuntalain 85 § mahdollistaa luottamushenkilön pidättämisen toimestaan virkarikoksen tai velvollisuuksien vastaisen menettelyn johdosta. Luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisena menettelynä voidaan pitää luottamushenkilön työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaista epäasiallista käyttäytymistä kunnan työntekijää kohtaan.

Saman pykälän mukaan kunnanhallituksen on vaadittava epäasiallisesti käyttäytyvältä luottamushenkilöltä selitys tapahtumista. Selityksen antamiseen on varattava kohtuullinen määräaika. Kunnanhallituksen pöytäkirjasta on ilmettävä kaikki käsittelyn kannalta olennaiset seikat, kuten päätös mahdollisen asiaa käsittelevän epävirallisen työryhmän asettamisesta, sen kokoonpanosta ja tehtävistä.

Asian käsittelyn kunnanhallituksessa on oltava hyvän hallinnon mukaista ja noudatettava viranomaistoiminnan julkisuudesta annettuja säännöksiä. Kunnanhallituksen on hankittava tarvittavat tiedot asian perustelluksi ratkaisemiseksi ja arvioitava mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Mikäli lisätoimenpiteitä tarvitaan, on asiasta ilmoitettava valtuustolle. Hallituksen tulee yksilöidä, kuinka luottamushenkilön menettely on ollut kuntalain valossa virheellistä tai sillä tavoin moitittavaa, että siitä on ilmoitettava valtuustolle.

Valtuusto voi tehdä luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisesta menettelystä rikosilmoituksen ja pidättää luottamushenkilön toimestaan tutkimuksen ja oikeudenkäynnin ajaksi. Valtuuston puheenjohtaja voi päättää väliaikaisesta pidättämisestä ennen valtuuston kokousta. Luottamushenkilön mahdollisesta erottamisesta päätetään virkarikosoikeudenkäynnissä, eikä valtuusto voi kuntalain 85 §:n nojalla itse erottaa luottamushenkilöä.

Mikäli luottamushenkilö on asetettu syytteeseen muusta kuin virkarikoksesta, voi valtuusto kuntalain 86 §:n nojalla pidättää luottamushenkilön toimestaan oikeudenkäynnin ajaksi ja erottaa tämän vähintään kuuden kuukauden ehdottoman tai ehdollisen vankeusrangaistuksen johdosta. Luottamushenkilöä on kuultava ennen luottamustoimesta pidättämistä tai erottamista. Säännöksen nojalla arvioitavaksi voisivat tulla esimerkiksi kunnan työntekijään kohdistuvat kunnianloukkaus-, pahoinpitely-, syrjintä- sekä erinäiset yksityisyyden loukkaamisrikokset.

Seuraamukset puuttumisvelvoitteen laiminlyönnistä

Kunnan toimintavelvoitteen kannalta ei ole merkitystä, täyttääkö luottamushenkilön menettely jonkin rikoksen tunnusmerkistön vai ei. Kunnan on joka tapauksessa puututtava luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen, mikäli se täyttää työturvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit.

Työnantajalle aiheutuvat seuraamukset työntekijän epäasialliseen kohteluun puuttumatta jättämisestä voivat olla sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisia. Syrjinnäntyyppisestä häirinnästä voidaan työnantajaa vastaan nostaa myös hyvityskanne.

Vaikka kuntalaki mahdollistaa luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen puuttumisen, eivät sen tarjoamat keinot ole välttämättä aina riittävän tehokkaita. Kuntalakia uudistettaessa olisi tullut paremmin huomioida myös kunnan työsuojelulliset velvoitteet.

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Hänen pitempi artikkelinsa aiheesta on julkaistu Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 3/2015 otsikolla Kunnan velvollisuus puuttua kuntapoliitikon epäasialliseen käyttäytymiseen.

Tärkeät lainkohdat

• Työturvallisuuslaki, 28 §
• Yhdenvertaisuuslaki, 14.2 §
• Tasa-arvolaki, 8 d §
• Kuntalaki, 69.2 §, 102 §, 34 §, 85 § ja 86 §