Kuntatyön vahvuudet käyttöön

Näin ennakoivat Työelämä2020-hankkeessa tulevaisuuden työtä Tuomo Alasoini kumppaneineen. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on monia painotuksia, jotka vaikuttavat myös työelämään. Näitä ovat mm. kokeilukulttuurin vahvistaminen, digitalisaatio, tulevaisuuden kunnan rooli ja rakenneuudistukset.

Mullistavat innovaatiot eivät vain paranna olemassa olevaa tekemistä, vaan muuttavat kokonaan tekemisen luonnetta. Joustavuutta vaaditaan sekä organisaatiolta että ihmisiltä. Koska jatkuva kehittäminen ja innovaatioiden hakeminen edellyttävät ihmisten osaamisen, kyvykkyyden ja ideoiden kokonaisvaltaista hyödyntämistä, on kehitettävä uudenlaisia ketterän osallistumisen tapoja.

Tulevaisuuden työtä määrittää suuri joustavuuden tarve

Toiminnan ennustettavuus on pieni ja osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Siksi itsensä johtaminen korostuu entisestään ja haastaa perinteisen esimiesosaamisen. Valmentava, mahdollistava ja palveleva sekä jaettu johtaminen ovatkin saamassa jalansijaa myös kuntakentällä.

Tulevaisuuden johtaminen on innostuksen ja innovoinnin johtamista sekä rakenteiden, toimintatapojen että kulttuurin tasoilla.

Sitoutumien ja innostus puolestaan syntyvät ja säilyvät, jos työ koetaan merkitykselliseksi ja se vastaa omia arvoja. Kuntatyössä tällainen työn yhteiskunnallinen merkittävyys on arvo, jonka pohjalle on hyvä rakentaa sitoutumista ja poistaa sen esteitä.

Työyhteisöissä kokeillaan

Uudistumista voidaan hakea monilla eri tavoilla. Sitä voidaan hakea jatkuvan toiminnan parantamisen keinoin laatua kehittäen tai radikaalien innovaatioiden avulla, jolloin koko systeemi muuttuu.

Uudistamista voi hakea myös kokeilevan kehittämisen keinoin, jolloin muutosta tehdään ensin kokeilemalla uusia toimintatapoja, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia palvelun käyttäjään.

Innovaatioille myönteinen kulttuuri rohkaisee keskustelemaan niistä tavoista, joilla organisaatiossa edistetään innovatiivisuutta. Luovuuden esteet tunnistetaan, niistä vaihdetaan mielipiteitä ja ongelmat ratkaistaan.

Kokeilukulttuurissa toteutuvat seuraavat toiminnan periaatteet, joilla on vaikutusta sekä työn teon, osallistumisen että johtajuuden toimintatapoihin:

• Prosessiomaisuuden periaate: ei valmista kaavaa, vaan yhteiseen päämäärään edetään vaihe vaiheelta.
• Kaikkien osallistumisen periaate: kaikille, joita muutos koskee, luodaan edellytykset osallistua siihen.
• Yhdessä sopimisen periaate: edetään siinä tahdissa, kun on yhdessä sovittu. Luodaan edellytyksiä seuraavalle vaiheelle.
• Kokeilemisen periaate: kaikki muutokset toiminnassa tehdään ensin kokeiltuna. Seurataan, korjataan ja vasta sitten vakiinnutetaan käytännöksi.

Näillä tavoilla voidaan vahvistaa kokeilukulttuuria.

Henkilöstövoimavarojen johtamisen arvo nousee

Henkilöstövoimavarojen johtamisen keinot tulevat merkittävään asemaan toimintakulttuurin muuttamisessa. Osaamisen johtaminen, osallistuminen ja innovointi sekä uudistumisesta palkitseminen ovat esimerkkejä henkilöstöjohtamisen keinoista, joilla on saatu aikaan kokeilukulttuuria kunnissa.

Kompleksisessa toimintaympäristössä tarvitaan entistä enemmän yhdessä ajattelua ja yhdessä tekemistä, yhteisen tahtotilan muodostamista. Sekä sidosryhmiä, päättäjiä että henkilöstöä osallistavat strategiaprosessit ovat menestyneiden organisaatioiden tunnusmerkkejä ja saavat aikaan sitoutumista.

Strategisen henkilöstöjohdon ja henkilöstöammattilaisten keskeinen tehtävä tulevaisuudessa on tukea tällaisia prosesseja organisaatiossa ja huolehtia esimiesosaamisesta niin, että esimiehet osaavat johtaa jatkuvaa uudistumista. Esimiehen refleksiivinen, vuorovaikutteinen urasuunnittelu alkaa jo siinä vaiheessa, kun muutoksia ennakoidaan.

Organisaation oppiminen ja tiedolla johtaminen ovat keskeisiä toimintatapoja, joilla tulevaisuutta tehdään. Tieto tässä yhteydessä tarkoittaa sekä tutkittua tai tunnusluvuin osoitettua tietoa että kokemustietoa ja tulkittua tietoa.

Tulevaisuus on ihmisten tekemä

Kaiken kaikkiaan tulevaisuuden haasteet kuntatyössä painottavat ihmistä – kuntalaista, palvelun käyttäjää, johtajia ja henkilöstöä.

Yksilöltä tulevaisuuden kuntatyö edellyttää epävarmuuden ja työuran uudelleen organisoinnin hyväksymistä. Yksilön on pidettävä osin huolta myös osaamisestaan ja työmarkkinakelpoisuudestaan sekä uudistettava työtapojaan.

Vuorovaikutus sekä tiedon ja osaamisen virta rajapinnoilla vahvistaa organisaatioiden dynamiikkaa ja ketteryyttä. On kiinnitettävä huomiota rajapintoihin, joita voi olla ammattiryhmien, tiimien, työyksiköiden ja organisaatioiden välillä. Tulevien maakuntien ja kuntien rajapinta on keskeinen kohta, jossa yhteistä tahtoa on rakennettava kuntalaisen näkökulmasta.