Ohjelmallinen kehittäminen ja verkostot muutosten tukena

Työ tuloksellisuuden kehittämiseksi on yleensä arjen parantamista niin kuntalaisille kuin työntekijöillekin. Lähtökohtana tälle työlle ovat kunnissa säästöpaineet, mutta millä keinoilla niihin vastataan, on tuloksellisuuden kannalta olennaista.

Kunnat ja kuntayhtymät ovat aktiivisia kehittäjiä

Uudistuva esimiesosaaminen kuntapalveluissa -ohjelma (EKJ) on oiva esimerkki verkostomaisesta yhteiskehittämisestä, jolla kehitetään johtajuutta. Ohjelmassa oli mukana kuntia ja kuntayhtymiä, jotka kehittivät palveluprosessejaan asiakaslähtöisiksi ja johtajuutta henkilöstöä osallistavaksi. Vuosina 2014–2016 toteutetussa ohjelmassa organisaatiot kehittivät toimintatapoja, joista muut kuntaorganisaatiot voivat ottaa oppia, kun ajatellaan tulevia muutoksia.

Kaikessa EKJ-ohjelman kehittämistyössä tavoitteena on tuottavuuden ja muutosjohtajuuden parantaminen. Tämä tapahtuu palveluprosesseja, organisaatioita ja henkilöstöä kehittämällä, jonka tuloksena on sekä vaikuttavuutta, tuottavuutta että parempaa laatua ja hyvinvoivaa ja aikaansaavaa henkilöstöä. 

EKJ-ohjelmassa oli mukana 12 kuntaa ja kuntayhtymää omilla hankkeillaan. HUS Kuvantamisessa ja Carea -kuntayhtymässä hukkaa ja sähläystä prosesseissa on hävitetty erikoissairaanhoidossa Lean-opeilla. Asiakkaita segmentoidaan ja palveluja suunnataan sen mukaan muun muasssa Kouvolassa, jossa tavoitteena ovat entistä räätälöidymmät ja vaikuttavammat palvelut. Perusturvakuntayhtymä Akselissa on parannettu pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimia, avosairaanhoitopalvelujen saatavuutta ja kohdentuvuutta sekä kotisairaalaa ja kotiin kuntoutusta.

Kaikki nämä edellä mainitut kehittämisen kohteena olevat asiat ovat myös maan hallituksen kärkihankkeiden listalla. Pitkällä aikavälillä kunnissa ja kuntayhtymissä tehty käytäntöjen ja prosessien kehittäminen näkyy myös kansallisella tasolla.
Innovatiivisuuteen, parannuksiin ja aloitteellisuuteen kannustetaan kehittämällä palkitsemista, joka tukee tarvittavaa muutosta. Järvenpäässä tuettiin prosessiorganisaation kehittämistä ja toimintakulttuurin muutosta asiakas- ja henkilöstölähtöiseksi monenlaisin keinoin.

Työhyvinvoinnin kehittämisellä on saatu lisättyä henkilöstötuottavuutta ja samalla on vähennetty kustannuksia, näin muun muassa Jämsässä ja Espoossa.  Mäntyharjussa ja Loviisassa johtoryhmät ovat lähteneet kehittämään johtamista ja organisaation toimintatapoja. Porissa ja Riihimäellä puolestaan on onnistuneesti johdettu ja ennakoitu muutosta teknisellä sektorilla. Mikkelissä kehittämisessä on keskitytty verkostojohtamiseen.

EKJ-ohjelman pohjalta on käynnistymässä uusi EKJ-valmennus 17. marraskuuta. Sen toteuttamisessa hyödynnetään kokemuksia kuntien kanssa tehdystä yhteiskehittämisestä. Tämän ohjelman toteuttavat jatkossakin KT, Kuntaliitto, Keva ja FCG.  Valmennus johtaa EKJ-sertifikaattiin, jonka myöntää Kuntaliitto. Ensimmäiset EKJ-sertifikaatit myönnettiin helmikuussa 134 esimiehelle.

Verkostoista tukea muutokseen

KT:n HR-verkosto tarjoaa verkostofoorumin ajankohtaisten asioiden käsittelylle, ohjelmien tulosten hyödyntämiselle  sekä hyvien käytäntöjen jakamiselle muutosten johtamisessa. Verkostoon kuuluu yli 300 henkilöstöammattilaista kunta-alalta.
Vuonna 2016–2017 HR-verkoston toiminnan painopistenä on henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksissa sekä  luovuttavan että vastaanottavan organisaation näkökulmasta.  Tähän tavoitteeseen saadaan tutkittua tietoa ARTTU2-ohjelman henkilöstötutkimuksella.

Kuntaliiton ARTTU2-ohjelman Henkilöstö strategisena resurssina -projektissa tutkitaan henkilöstöjohtamisen tilaa, kuntien henkilöstöjohtamisen voimavaratekijöitä ja kehittämiskohteita rakenteellisissa uudistuksissa.  Ensimmäisiä tuloksia työvoimavaroista ja joustavastas suoriutumisesta muutoksesta saadaan alkusyksystä. Tutkimus jatkuu syksyllä johdon ja henkilöstöammattilaisten haastatteluilla. Tulosten pohjalta järjestetään työpajoja, joissa yhdessä kuntien kanssa kehitetään vaikuttavia toimintamalleja tuleviin muutoksiin.

Toisena painopisteenä HR-verkoston toiminnassa on kuntien hyvän kehittämistyön näkyväksi tekeminen, joka mahdollistaa vertaisoppimisen ja kehittämisen tulosten näkymisen sekä kuntalaisille että päättäjille.  Kuntien hyvät muutoksen johtamisen käytännöt ovat esillä tutkitun tiedon lisäksi jokaisessa HR-verkoston ideatyöpajassa. Seuraava järjestetään 5. lokakuuta.

Lisäksi HR-verkostossa julkaistaan vuosittain Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt -sarjassa kuntien esimerkkejä kehttämistyöstä muun viestinnän lisäksi.

Kolmantena toiminnan painopisteena on muutosten ennakointi, esimiesten tuki ja valmennus muutosjohtamiseen.  Tulevaisuusnäkökulma oli jo aiheena helmikuussa järjestetyssä ideatyöpajassa ja sitä aihetta jatketaan verkoston toiminnassa.Tämän lisäksi uusi EKJ-valmennus vastaa esimiesten ja keskijohdon muutosjohtamisen tarpeisiin.

KT:n vertailutietopankki käyttöön

KT vastaa ARTTU2-henkilöstötutkimuksessa tutkijoiden tarvitsemista henkilöstötilastoista. KT suosittelee, että ARTTU 2-ohjelman kunnat käyttäisivät KT:n tekemää vertailutietopankkia henkilöstöraportointiin.  Sen kautta olisi mahdollisuus saada ARTTU2-tutkimusta täydentävää tietoa. KT suosittaa, että kaikki tutkimuskunnat tallentaisivat vertailutietopankkiin henkilöstöraporttien keskeiset tunnusluvut vuodelta 2015.

KunTeko2020-ohjelmasta tukea kehittämiseen

Yhteistoiminnallista työelämän kehittämistä henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa tuetaan KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisessä KunTeko 2020- kunta-alan työelämän kehittämisohjelmassa. Kuntekon toiminta perustuu kehittämis- ja oppmisverkostoihin sekä hyvien kehittämistekojen näkyväksi tekemiseen. Kuntekossa työyhteisöt saavat asiantuntija-apua, valmennusta, sparrausta ja neuvontaa.

Lisätietoa:

●  KT:n HR-verkosto: www.kt.fi/henkilostojohtaminen/henkilostovoimavarojen-johtaminen/hr-verkosto Verkostoon voi ilmoittautua HR-verkosto@kt.fi
●  KunTeko 2020 -ohjelma: www.kunteko.fi
●  EKJ-johtamisvalmennus: www.kt.fi/henkilostojohtaminen/esimiestyo/ekj
●  ARTTU2 -ohjelma: www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/arttu2-tutkimusohjelma
●  KT:n vertailutietopankki: tutkimuspäällikkö Mika Juutinen ja työelämän kehittämisen asiantuntija Merja Rusanen, etunimi.sukunimi@kt.fi