Työvuoroluettelon muuttaminen

Mitä erimielisyys koski?

Työnantaja oli muuttanut anestesiahoitajan työvuoroa niin, että se päättyi noin 45 minuuttia myöhemmin kuin mitä työvuoroon oli merkitty. Muutoksen syynä oli sekä se, että yksikössä oli työvoimavajausta yllättävien sairauslomien vuoksi että leikkausaikataulun venyminen ennalta suunnitellusta. Muutos tehtiin puoli tuntia ennen työvuoron päättymistä.

Kantaja katsoi, että työvuoroluettelon muuttamisesta ei oltu sovittu ja että työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa – työvuoroa pidentämällä – enää sen jälkeen, kun työntekijä on jo saapunut työvuoroon tai työvuoron alkamisen jälkeen. Kantajan mielestä työnantajalla ei myöskään ollut perusteltua syytä muuttaa työvuoroluetteloa.

KT katsoi, että muutoksesta oli sovittu työntekijän kanssa. KT katsoi myös, että työvuoron pidentämistä koskeva yksipuolinen muuttaminen voidaan tehdä työvuoron alkamisen jälkeen, muuttamiselle oli sopimusmääräyksessä tarkoitettu perusteltu syy ja muutoksesta oli ilmoitettu työntekijälle niin pian kuin mahdollista. Työvuoroluettelon muuttaminen oli siis tehty sopimusmääräystä noudattaen.

Sopimusmääräys ja sen tulkinta vuoden 2007 tuomiossa

Työvuoroluettelosta ja sen muuttamisesta säädetään KVTESin työaikaluvun 30 §:ssä. Sopimuskohdassa tuodaan esiin, että työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa työntekijän suostumuksella. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, työvuoroluetteloa voidaan muuttaa perustellulla syyllä.

Perusteltuna syynä voidaan pitää mm. toiminnallisia syitä kuten ennalta arvaamattomia poissaoloja. Perusteltuja syitä ei sopimusmääräykseen ole tyhjentävästi kirjoitettu. Muutoksesta on ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.

Työtuomioistuin otti vuonna 2007 antamassaan tuomiossa (TT 2007-47) kantaa perusteltuun syyhyn ja ajankohtaan, jolloin muutos on viimeistään tehtävä. Työtuomioistuimen mukaan työn vähyys toiminnallisena syynä voi oikeuttaa työnantajan yksittäisissä tilanteissa muuttamaan työvuoroluetteloa.

Ilmoittamisajankohdasta tuomioistuin katsoi tässä ratkaisuissa, että työvuoroluetteloa ei voida yksipuolisesti muuttaa enää tilanteessa, jossa muuttamisen syy ilmenee vasta työntekijän tultua jo työvuoroon tai työvuoron alkamisen jälkeen.

Tuomio helmikuussa 2013

Helmikuussa 2014 annetun tuomion (TT 2014-26) perusteluissa työtuomioistuin katsoo, että sopimuksen sisältöä ei ole muutettu siitä, minkälaiseksi se on ratkaisussa TT 2007-47 vahvistettu.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan ilmoitusaikaa koskevasta määräyksestä on sovittu työntekijän etua silmällä pitäen. Työvuoron pidentämisellä on työntekijälle suurempi merkitys kuin sen lyhentämisellä, koska työvuoron pidentäminen lisää työntekijän sidonnaisuutta työhön ja vaikeuttaa esimerkiksi työn ja perheen sekä vapaa-ajan yhteensovittamista. Työtuomioistuin katsoi, että työvuoron pidentämistä ei siten ole syytä arvioida eri tavalla kuin työvuoron lyhentämistä on arvioitu.

Henkilötodistelun perusteella ei voitu olla varmoja siitä, oliko suostumus annettu vai ei. Muutostilanteissa käytetty lomake ja sen käyttötapa eivät olleet selkeitä. Paikallisneuvottelussa ja keskusneuvottelussa ei oltu vedottu suostumuksen antamiseen. Kokonaisuus huomioon ottaen työtuomioistuin päätyi siihen, että selkeää ja yksiselitteistä suostumusta ei ollut annettu.

Työtuomioistuin katsoi, ettei ollut enää tarpeellista selvittää sitä olisiko käsillä ollut perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa, koska asiassa katsottiin, että muutosta ei edes voinut tehdä työvuoron alkamisen jälkeen.

Tuomiolauselmassa vahvistettiin, että KVTESin III luvun 30 § 2 momentin oikeaksi tulkinnaksi, että mainitun määräyksen nojalla työvuoroluetteloa saa työvuoron alettua tai työntekijän saavuttua työvuoroonsa muuttaa kyseistä työvuoroa pidentämällä ainoastaan työntekijän suostumuksella.

KT:lta ohjeita työvuorosuunnitteluun

Molemmat edellä mainitut työtuomioistuimen tuomiot vaikeuttavat työaikojen järjestelyä. Erityisesti ne vaikeuttavat työnantajan toimintaa tilanteessa, jossa työnantajalla on työvuoron alettua toiminnan kannalta välttämätön tarve järjestellä työvuoroa uudestaan. Vaikeuksia saattaa erityisesti aiheuttaa helmikuussa annettu ratkaisu, joka estää työvuoron pidentämisen ilman työntekijän suostumusta.

Ratkaisu koski työsuhteisia. Työvuoroluettelon muuttamista koskeva sopimusmääräys koskee kuitenkin myös virkasuhteisia. KT on tuomion antamisen jälkeen antanut KT:n yleiskirjeessä 3/2014 ohjeita siitä, mitä seikkoja jatkossa, tuomioistuimen tuore ratkaisu huomioon ottaen, on hyvä ottaa työvuorosuunnittelussa huomioon. Tämän lehden artikkelissa ”Säilytä työnjohto-oikeutesi työvuorosuunnittelussa” tarkennetaan yleiskirjeessä annettua ohjeistusta.

Työtuomioistuimen tuomiot TT 2007-14 ja TT 2014-16
KT:n yleiskirje 3/2014