Tehokkuusloikka syntyy ajattelemalla toisin

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä käynnistyi vuosien 2011–2012 taitteessa hanke uudesta sairaalasta. Neljän vuoden kuluttua Jyväskylän Kukkumäellä on upouusi sairaala. Sairaala  on suunniteltu potilaiden tarpeita ja työntekijöiden sujuvaa työskentelyä ajatellen.

Ensin suunniteltiin sairaalan toiminta, vasta sitten tilat ja viimeisenä sairaalan hallinto.

– Halusimme minimoida valtapelin. Pyrimme madaltamaan ammattikuntien ja erikoisalojen rajoja uudessa sairaalassa ryhmittämällä toiminnot uudelleen, sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen kertoo.

Toiminta jaetaan kolmeen kokonaisuuteen. Niin sanottu kuuma sairaala vastaa kiireellisestä ja kriittisestä hoidosta, poliklinikkatoiminta kiireettömästä ja vaativasta hoidosta ja kuntoutus myös perusterveydenhuollosta ja lähipalveluista.

– Leikkaukset ja tehohoito ovat samassa tilassa ja ne käyttävät yhteisiä, samassa tilassa olevia tukipalveluja.

Parhaillaan pohditaan, kuinka toimintojen johto järjestetään. Keskijohdossa lääkäreille ja hoitajille aiotaan tarjota mahdollisuus joko kliiniseen työskentelyyn tai hallintotehtäviin. Kinnunen tähdentää, että sairaalan isot toimialat vastaavat 70–90 miljoonan euron firmoja.

– Johtajalla on nyt kaksoisrooli, johtajana ja alaisena. Organisaatioita pitää johtaa päätoimisesti ja ammattimaisesti.

Hoitoketju pidettävä ehyenä

Uuden sairaalan toimintamalli alkaa olla valmis. Kinnunen toivoo, että sote-uudistus ei laita pakkaa sekaisin.

– Yhtiöittämismalli olisi hankala, sillä se saattaisi katkaista monisairaiden, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoitoketjun.

Kinnusen mukaan sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon tulee kiinnittaa erityistä huomiota.

– Mikäli eri yhtiöt toimivat oman logiikkansa mukaan ja pyrkivät osaoptimointiin, potilaan hoidon kokonaisetu jää saavuttamatta. Tämä on tarkka paikka. Järjestävän tahon pitää pystyä huolehtimaan hoitoketjusta riittävän vahvasti.

Löysää ei enää ole

Uudessa sairaalassa on 500 työntekijää vähemmän kuin vuosien 2011 - 2012 taitteessa, jolloin hanke käynnistyi. Kahden viime vuoden aikana väki on vähentynyt liki 130 ihmisellä.

– Olemme edenneet suunnitelman mukaan, muttemme aivan kategorisesti. Joka kerta arvioidaan, tarvitaanko vakanssin resursseja muualla.

Kinnunen muistuttaa, että henkilöstösupistukset lisäävät aina muiden töitä.

– Jotta jäljelle jäävällä henkilöstöllä pärjätään, toimintoja pitää kehittää. Niin sanottua löysää ei enää ole.

Uuteen sairaalaan tulee vain 268 erikoissairaanhoidon vuodevuodepaikkaa. Nyt niitä on 450.

– Olemme kehittäneet avohoitoa niin, että jopa kokonaisia vuodeosastoja on voitu lopettaa. Ideana on, että sairaalasta haetaan vain välttämätön hoito. Sen jälkeen potilas pääsee kotiin, ei toiseen hoitavaan yksikköön.

Seuraavaksi lisätään sähköisiä palveluja. Esimerkiksi potilaaseen voidaan pitää yhteyttä videokontaktin avulla.

– Tässä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Oma sijaispooli paikkaa vajeita

Sairaala on päässyt kokonaan eroon keikkatyöntekijöistä oman sijaistyöntekijäpoolin avuilla ja lisäämällä henkilöstön liikkuvuutta yksiköstä toiseen. Asiaa ovat auttaneet kannustimet ja palkkiot. Kinnuseen mukaan kaikki ammattiryhmät ovat ottaneet muutoksen hyvin vastaan.

– Kun ammattitaito ja osaaminen mahdollistavat, työntekijä voi siirtyä esimerkiksi poliklinikalta vuodeosastolle. Tämä on juuri sitä uutta toimintakulttuuria, jota uuteen sairaalaan halutaan.

Myös tukipalveluita ja logistiikkaa on kehitetty, mm. uusi keittiö sijaitsee sairaalan ulkopuolella ja sen ruokapalveluhenkilöstö huolehtii ateriat potilaille. Uusia innovaatioita haetaan edelleen. Kinnunen kertoo, että hyviksi havaitut käytännöt otetaan käyttöön koko sairaanhoitopiirissä. Seuraavana listalla ovat älylääkekaapit.

– Seuraamme koko ajan alan teknologiaa ja uusia hoito- ja toimintamalleja. Arvioimme, sopivatko ne sairaalaamme.

"Missä säästäisit euron päivässä?"

Vuoteen 2020 mennessä sairaanhoitopiirin kustannusten pitää laskea 10 prosentilla verrattuna vuoden 2011 tasoon. Vaihtoehtoisesti tuottavuutta on lisättävä 10 prosentilla. Tavoite saavutetaan molempia keinoja käyttäen. Kinnunen kertoo, että jokaisen menokohdan tarkoituksenmukaisuus katsotaan erikseen.

– Muutimme tavoitteen konkreettiseksi. Pyysimme jokaista noin 4 000 työntekijäämme miettimään, missä kuluissa hän voisi säästää euron jokaisena työpäivänään. Vuodessa siitä tulee miljoona euroa.

Kinnusen mukaan ideoista kertyi valtava aineisto. Mukana oli muutama radikaali ajatus.

– Niissä oli todella mietitty sairaalan toimintaa.

Ruokahävikki saatiin olennaisesti pienemäksi, kun ruokatilaukset ryhdyttiin tekemään potilaiden ja heidän kuntonsa perusteella, ei enää sairaansijojen mukaan.

Toinen säästö syntyi muuttamalla kokouskäytäntöjä. Työntekijältä saattoi mennä viikossa kokouksiin helposti viisikin tuntia. Se merkitsee 20 miljoonaa euron kulua vuodessa.

– Tiivistimme kokouksia neljään tuntiin ja vähemmäksikin ottamalla käyttöön mm. valmiit muistiopohjat. Kokouksiin osallistujat mietitään aiempaa tarkemmin. Monista asioista voidaan päättää muutoinkin kuin istumalla monihenkisessä työryhmässä vuositolkulla, Kinnunen sanoo.

– Kun asioita katsoo aivan uudesta näkökulmasta, toimintaan saadaan lisää tehokkuutta.

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hankkeessa kehitettiin alueellista vuoropuhelua

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri oli mukana Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hankkeessa, jonka toteutettiin neljä alueellista pilottia. Niistä yksi oli Keski-Suomen pilotti, jonka teemana oli kunta- ja palvelurakenteiden muutosten synnyttämät uudet osaamistarpeet.

Pilotissa kehitettiin myös Keski-Suomen maakunnallista ennakointiprosessia ja organisaatioiden välistä vuoropuhelua. Pilotissa olivat mukana sairaanhoitopiirin lisäksi Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto.

KT Kuntatyönantajat toteutti vuosina 2011–2013 ESR-hankkeen, jossa kehitettiin osaamisen ennakoinnin malleja kunta-alalle. Hankkeessa selvitettiin myös kunta-alan tulevia osaamistarpeita.