Esimiesrooli pitää tiedostaa

Ammattinimikkeiden perusteella voidaan arvioida, että kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee esimiestehtävissä yli 30 000 henkilöä. Joukko on moninainen, ja heidän osaamisprofiilinsa ja tehtäviensä vaatimukset ovat hyvin erilaisia.

Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeus määräytyy työsopimuslain, työehtosopimusjärjestelmän ja työsopimuksen mukaan. Työsopimuslain mukaan työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät silloin kun sovitaan, että työntekijä sitoutuu työn tekemiseen henkilökohtaisesti, työnantajan lukuun, työnantajan johdon ja valvonnan alaisena ja palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES, luku 1) mainitaan, että työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Työsopimuksessaan työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.

Kuntasektorilla työnantajan edustajina toimii erilaisilla toimivaltatasoilla olevia esimiehiä tiiminvetäjistä aina kaupunginjohtajiin saakka. Esimiehenä toimivan toimivallan rajoista määrätään kunkin työnantajan omassa organisaatiossa ja sen säännöissä ja toimivaltaa koskevissa päätöksissä.

Tarvitaan uskallusta toimia työnantajan edustajana

Työnantajalla on vastuu toiminnasta, taloudesta, toiminnan laillisuudesta, tosiseikoista ja kokonaisuudesta. Esimies valvoo työn tekemistä, lopputuloksen laatua ja määrittää laatutason.

Esimies on aina asemansa puolesta osa virallista organisaatiota, ja esimiestehtävä sisältää aina muodollista valtaa. Eettiseltä kannalta voidaan katsoa, että kun hyväksyy esimiesaseman itselleen, hyväksyy myös siihen liittyvän vastuun ja lojaalisuuden työnantajaa kohtaan.

Esimiehen rooli pitää tiedostaa. Esimiehellä pitäisi olla uskallusta toimia työnantajan edustajana, rohkeutta tehdä ikäviäkin päätöksiä sekä paineensietokykyä.

Työnantajan edustajalla on myös työ- ja virkaehtosopimustoiminnassa tulkintaetuoikeus. Ristiriitatilanteessa esimies päättää, kuinka toimitaan.

Työnjohtomääräyksiä työn suorittamiseen

Työnantajan edustaja voi antaa työnjohtomääräyksiä eli direktioita. Ne kohdistuvat työn suorittamiseen (mitä, miten, missä ja milloin). Harkittaessa direktion rajoja, voidaan lähtökohdaksi ottaa henkilön tehtäviin liittyvät rajaukset, mutta viime kädessä direktion objektiivisena rajana ovat perusoikeudet ja yleinen lainmukaisuus.

Muita kriteereitä voivat olla kohtuus ja tasapuolisuus, hyvä tapa, työnantajan säännöllinen toimiala ja/tai työntekijän ammattipätevyys. Myös työturvallisuusasiat, työaika, työntekopaikka ja työvälineiden käyttö rajaavat direktion käytön laajuuden.

Mitä esimiehenä toimiminen edellyttää?

Esimies joutuu aloittaessaan esimiehenä toimimisen perehtymään vaativaan henkilöstöhallinnolliseen kokonaisuuteen. Kunta-alan sopimusjärjestelmä ja sen paikalliset sovellutukset on hallittava. Lainsäädäntö asettaa myös tiukat raamit toimintaan. Osaamista lakien ja sopimusten tulkintaan pitäisi löytyä omasta organisaatiosta.

Kunta-alalla on tehokas edunvalvontajärjestelmä, joka valvoo sopimusmääräysten noudattamista ja henkilöstön kohtelua. Kynnys puuttua havaittuihin puutteisiin on matala. Omat haasteensa esimiestyölle asettaa avoin ja julkinen kuntahallinto.

Jokaisella työnantajaorganisaatiolla on oma strategiansa ja henkilöstöpolitiikkansa, joiden mukaisesti esimiehet toimivat. Linjajohdon tulisi jakaa esimiehille tietoa ja kertoa linjaukset toimialalla. Henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien pitää tukea esimiestyötä. Esimiehille on oltava tarjolla tietoa ja koulutusta sekä valmennusta ja tsemppausta. Esimiehet tarvitsevat työssään henkistä tukea ja kannustusta.

Työoikeuden hierarkia

Työsuhteen ehdot määräytyvät useista eritasoisista normeista:

• Laki ja asetus
• Työehtosopimus
• Työsopimus
• Työnantaja ohjeet ja käytännöt
• Esimiehen käskyt eli direktio

Esimiehen tehtävänä on

• jakaa töitä
• antaa ohjeita, kuinka tehtävät tehdään
• päättää työskentelemisen tavasta
• päättä, millaisia työtapoja ja -välineitä käytetään
• päättää, miten työtehtävät yksikössä organisoidaan
• määrätä työajat ja ruokatunnin pitoajankohdan
• määrätä vuosiloman pitoajankohdan
• päättää, myönnetäänkö työlomaa tai virkavapaata
• päättää, onko henkilön mahdollista jäädä osa-aikaeläkkeelle
• kuunnella henkilökuntaa, mutta lopulta päättää asioista oman harkintansa mukaan.