Sovussa syntyy tuloksia

Vaalijalan kuntayhtymässä on onnistuttu siinä, missä kovin monessa kuntatyöpaikassa ei ole onnistuttu: lomarahojen vaihtamisesta vapaaseen on tehty paikallinen sopimus. Lomarahoja alettiin Vaalijalassa vaihtaa lomarahavapaisiin jo 1990-luvun laman aikana.

– Henkilöstömenoja piti saada pienennettyä ja silloin kokeiltiin, miten lomarahojen vaihtaminen lomarahavapaiksi otettaisiin vastaan. Vastaanotto oli myönteinen, ihmiset totesivat sen lisäävän omaa jaksamista ja hyvinvointia, ja niinpä käytäntöä on jatkettu siitä pitäen, kertoo talousjohtaja Jorma Kovalainen.

Enimmillään lomarahoja voi vaihtaa vapaaksi 15 päivää vuodessa, keskimäärin niitä käytetään vuodessa noin viisi.

Kovalainen korostaa käytännön olevan täysin vapaaehtoinen, ketään ei pakoteta puoleen tai toiseen. Myös oman työyhteisön tilanne vaikuttaa vapaiden käyttämiseen. Periaatteena on, ettei lomarahavapaan ottamisen pidä automaattisesti johtaa sijaisen palkkaamiseen.

– Meillä on iso työyhteisö ja työtehtävät vaihtelevat hyvin paljon. Osa työstä on sekä fyysisesti että henkisesti raskasta kuntoutustyötä, jossa vapaita tarvitaan enemmän.

– Sujuvimmin lomarahavapaat on voitu järjestää kiinteistö- ja toimistotyöntekijöillä, hoitohenkilökunnan lomien järjestäminen vie enemmän aikaa, mutta on onnistunut sielläkin, Kovalainen korostaa

– Ihmisten hyvinvoinnin kannalta pitää olla järjestelmä, joka auttaa ihmisiä jaksamaan työssään. Lomarahavapaiden käyttö on ollut yksi tapa pitää ihmisten työkykyä yllä, kertoo Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen.

Kussakin työyksikössä vapaiden käytöstä päättää yksikön esimies. Hänen tehtävänään on pitää huolta siitä, ettei kenenkään yksittäisen työntekijän työtaakka kasva liikaa ja että vapaat jaetaan työn suomien mahdollisuuksien mukaan.

Myönteisyys periytyy

Jokinen kertoo lomarahavapaiden käytön olevan suosittua, ja niistä on onnistuttu sopimaan sovussa.

Säästötkin ovat olleet huomattavat. Talousjohtajan mukaan viime vuonna bruttosäästöä kertyi kaikkiaan puolen miljoonan euron verran. Sijaisten palkkaamiseen käytettiin noin 150 000 euroa. Kaikkiaan Vaalijalan kuntayhtymän palkkakulut vuosittain ovat noin 30 miljoonaa euroa. Työntekijöitä kuntayhtymässä on vajaa 1 000. Sekä Jokinen että Kovalainen toteavat vapaiden myöntämisen sujuneen aina sopuisasti ja tasapuolisesti.

– Varmasti siihen vaikuttaa se, että vapaisiin vaihtamisesta on tullut vakiintunut tapa, jonka uudet työntekijät kuulevat pidempään töissä olleilta. Myönteisyys periytyy.

– Halukkaita on vuodesta toiseen riittänyt, Kovalainen toteaa ja muistuttaa halun paikalliseen sopimiseen olleen myös alueen työntekijäjärjestöissä vahva.

Paikalliset sopimukset ovat allekirjoittaneet kaikki Vaalijalassa toimivat jäsenmäärältään suurimmat järjestöt, kuten Tehy ja JHL ja asiat on pystytty sopimaan hyvässä hengessä.

Molemminpuolinen luottamus

Henkilökunnan vaihtuvuus on Vaalijalassa ollut keskimääräistä pienempää ja ainakin toistaiseksi varsinkin perustyöhön on ollut helppo löytää ihmisiä.

– Organisaatiomme on viime vuosina kasvanut, mikä on tarkoittanut jatkuvaa rekrytointia. Tähän mennessä perustyöhön, lähi- ja sairaanhoitoon, on ollut suhteellisen helppo löytää päteviä ihmisiä. Asiantuntijoiden, kuten lääkäreiden, psykologien ja terapeuttien, rekrytointi vie enemmän aikaa.

– Meillä on ollut onni saada hyvin pysyvää henkilökuntaa, osalla on jopa 40 palvelusvuotta takanaan. Sillä on iso merkitys ilmapiirin kannalta. Molemminpuolisen luottamuksen rakentaminen vie aina oman aikansa, Jokinen toteaa.

Jokinen itse siirtyi pääkaupunkiseudulta Pieksämäelle töihin reilu kolme vuotta sitten ja toteaa työpaikkoja arvostettavan pienellä paikkakunnalla selvästi isompia kaupunkeja enemmän.

– Luottamus työnantajaa kohtaan on suurempi, asiat on helpompi puhua suoraan.

Ymmärretään, että pienellä paikkakunnalla on tärkeä vetää yhtä köyttä. Jos halutaan pitää yritys ja alue elinvoimaisena, vastakkainasetteluihin ei ole varaa.

– Meidän ei ole myöskään tarvinnut turvautua negatiivisiin yt-neuvotteluihin, mikä on omalta osaltaan vaikuttanut myönteiseen ilmapiiriin.

Tulevaisuus mietityttää

Tuleva sote-uudistus ja kilpailukykysopimus mietityttävät myös Vaalijalan väkeä. Tulevaisuuteen katsotaan silti luottavaisesti.

– Uskomme edelleen avoimuuteen ja suoriin keskusteluihin. Pikkujoulujen ja muiden vapaamuotoisten tilaisuuksien lisäksi meillä on ollut tapana pitää muutaman kerran vuodessa yhteisiä infotilaisuuksia, joissa kerromme ajankohtaiset kuulumiset ja joissa henkilökunnalla on mahdollisuus kysyä ja kertoa omat mielipiteensä, Kovalainen kertoo.

Sen lisäksi johtoryhmä ja pääluottamusmiehet kokoontuvat säännöllisesti epävirallisiin tapaamisiin, joissa pohjustetaan tulevia asioita ja keskustellaan epävirallisesti.

– Olemme todenneet avoimen tiedottamisen tärkeäksi keinoksi pitää yllä luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen, Kovalainen mainitsee.

Uuden kilpailukykysopimuksen mukaan lomarahoja leikataan jatkossa 30 prosenttia. Sen vaikutusta Vaalijalan käytäntöihin ei vielä tiedetä. Jokinen ja Kovalainen uskovat kuitenkin asioiden järjestyvän, ja tavoitteena onkin saada aikaa uusi paikallinen sopimus.

– Henkilökuntamme tekee raskasta työtä, ja ylimääräiset "ylimääräiset" vapaat ovat olleet yksi tapa auttaa työssä jaksamista. Sen vuoksi emme halua luopua nykyisestä, toimivasta ja hyväksi havaitusta käytännöstä,
miehet toteavat.

Vaalijalan kuntayhtymä toimii neljän maakunnan alueella

Vaalijalan kuntayhtymä on Pieksämäellä toimiva Osaamis- ja tukikeskus. Tällä hetkellä suurimpia asiakasryhmiä ovat kehitysvammaiset ja neurologisista tai mielenterveyden häiriöistä kärsivät henkilöt.

Kasvava ryhmä ovat erilaisista psyykkisistä sairauksista, kuten oppimisvaikeuksista kärsivät lapset ja nuoret, joiden kuntoutuksen tarve on viime vuosina lisääntynyt.

Vaalijalan toiminta ulottuu Itä-Suomessa neljän maakunnan alueelle. Jäsenkuntia on kaikkiaan 34. Osaamis- ja tukikeskus tuottaa myös valtakunnallisia palveluja muualle Suomeen. Yhteistyösopimuksia on solmittu muutamien keskisuomalaisten kuntien kanssa. Kaikkiaan toimintaa on noin 14 paikkakunnalla. Vastaavanlaisia kuntayhtymiä on Suomessa kuusi, joista kunkin toiminta on keskittynyt omalle alueelleen.

www.vaalijala.fi