Työtuomioistuinratkaisu: Työnantajan oltava tarkkana työvuorosuunnittelussa
Työvuoroluettelo on laadittava koko tasoittumisjaksolle, ellei se ole tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa.
Mitä oli tapahtunut?
Työnantaja oli laatinut kunnan päiväkodeissa työntekijöilleen työvuorot koko kolmen viikon tasoittumisjaksolle. Työnantaja oli kuitenkin kutsunut asiakirjaa työvuoroluettelon (28 §) sijasta virheellisesti työajantasoittumissuunnitelmaksi (27 §).
Työnantaja oli pyytänyt tarkistamaan mahdolliset muutokset eri asiakirjasta.
Työnantaja korjasi käytäntönsä alkukeväästä 2024 eli jo ennen työtuomioistuimen tuomiota, niin että asiakirjaa kutsuttiin työvuoroluetteloksi. Tällöin työvuoroluettelon muutokset kävivät ilmi samasta asiakirjasta.
Paikallis- ja keskusneuvotteluvaiheessa työnantajan, KT:n ja JUKOn välillä oli erimielisyyttä työajantasoittumisjärjestelmän ja työvuoroluettelon laatimisesta.
Mitä oikeuskiista koski?
Kun kiista siirtyi työtuomioistuimeen, KT sai käyttöönsä lisää tapaukseen liittyviä asiakirjoja. Tämä johti siihen, että oikeudessa osapuolet olivat yksimielisiä siitä, että kyseisen kunnan päiväkodeissa (pois lukien vuorohoito) olisi tullut laatia työvuoroluettelo koko tasoittumisjaksolle.
Näin ollen erimielisyydet oikeudessa koskivat vain hyvityssakkoja ja osapuolten oikeudenkäyntikulujen korvaamista.
Mikä sopimusmääräys oli keskeinen ratkaisun kannalta?
Tuomioistuimen ratkaisussa olivat keskeisiä työajan tasoittumisjärjestelmää ja työvuoroluetteloa koskevat sopimusmääräykset (KVTESin 3 luvun 27 § ja 28 §).
Työajan tasoittamisjärjestelmää koskevan pykälän mukaan työnantajan pitää laatia tasoittumisjärjestelmä, ellei koko työaikajaksolle voida laatia työvuoroluetteloa.
Tasoittumisjärjestelmästä pitää käydä ilmi tasoittumisjakso ja lisäksi kunkin viikon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan myös vapaapäivät.
Työvuoroluettelosta tulee puolestaan käydä ilmi työntekijän työajan alkamis- ja päättymisajat sekä päivittäiset lepoajat.
Mitä oikeus päätti?
Työtuomioistuin päätyi ratkaisussaan (2024:14) siihen, että työnantaja oli menetellyt KVTESin vastaisesti. Tuomioistuin otti huomioon ratkaisussaan työnantajan antaman ohjeistuksen työvuorojen tarkistamisesta sekä sen, että työnantaja oli kutsunut työaika-asiakirjaa tasoittumissuunnitelmaksi.
Mitä kantaa ratkaisu vahvistaa?
Tuomio vahvistaa sitä, että työnantajien tulee olla jatkossakin tarkkana työaika-asiakirjojen laatimisesta ja luonteesta. Tärkeää on myös se, että kaikki erimielisyyteen liittyvät asiakirjat toimitetaan KT:lle jo keskusneuvotteluvaiheessa kokonaiskuvan saamiseksi.
Mitä ratkaisu ei koske?
Työtuomioistuimen tuomio ei koskenut esimerkiksi sitä, voidaanko päiväkodeissa ylipäätään laatia työvuoroluettelo lyhyemmäksi ajaksi kuin käytössä oleva työajantasoittumisjakso.
Näin ollen työvuoroluettelo on päiväkodeissa jatkossakin mahdollista laatia lyhyemmäksi ajaksi kuin työajan tasoittumisjakso.
Tämä edellyttää sitä, että koko tasoittumisjakson mittaisen työvuoroluettelon laatiminen on tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi KVTESin 3. luvun 28 §:n edellyttämällä tavalla erittäin vaikeaa.
Tuomio ei myöskään koske sitä, missä tilanteissa työvuoroluetteloa voidaan muuttaa perustellulla syyllä yksipuolisesti. ■
Mitä oikeuskäytäntö sanoo työvuoroluettelon muuttamisesta?
Työtuomioistuimen ratkaisussa (TT 2014:26) oli kyse siitä, että työnantaja oli muuttanut anestesiahoitajan työvuoroa niin, että se päättyi noin 45 minuuttia myöhemmin, kuin mitä työvuoroluetteloon oli merkitty.
Muutoksen syynä oli se, että yksikössä oli työvoimavajausta yllättävien sairauslomien vuoksi. Myös leikkausaikataulu oli venynyt ennalta suunnitellusta. Muutos tehtiin puoli tuntia ennen työvuoron päättymistä.
Työtuomioistuin katsoi, että työvuoron pidentämisellä on työntekijälle suurempi merkitys kuin sen lyhentämisellä. Tämä johtuu siitä, että työvuoron pidentäminen lisää työntekijän sidonnaisuutta työhön ja vaikeuttaa esimerkiksi työn ja perheen sekä vapaa-ajan yhteensovittamista.
Työvuoron pidentämistä ei siten ole syytä arvioida eri tavalla kuin työtuomioistuin oli arvioinut aiemmassa ratkaisussaan, joka koski työvuoron lyhentämistä. Aiemmassa ratkaisussa tuomioistuin oli jo päättänyt, että työvuoroa ei saa työvuoron jo alettua muuttaa ilman työntekijän suostumusta.
Tuomiolauselmassa vahvistettiin KVTESin 3. luvun 30. pykälän 2. momentin oikea tulkinta.
Sen nojalla työvuoroluetteloon merkittyä vuoroa saa työvuoron jo alettua tai työntekijän saavuttua työvuoroonsa pidentää vain, jos työntekijä siihen suostuu.
17.9.2024