Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän

Työelämän laatuun ja kehittämiseen liittyvä mediakeskustelu on sävyltään neutraalia ja jopa myönteistä. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. 

Neutraaleja artikkeleita oli 39 prosenttia, positiivisia 36 prosenttia ja negatiivisia 25 prosenttia. Aineiston suuri koko tarkoittaa kuitenkin, että määrällisesti tarkasteltuna negatiiviseksi tulkittavia artikkeleita on myös paljon.

– Meidän kaikkien , jotka jaamme kokemuksia ja puhumme työelämästä, on hyvä välillä miettiä, tarkastelemmeko asioita negatiivisuuden kautta  saadaksemme huomiota. On tärkeää, että ongelmista puhuttaessa tuodaan esille myös ratkaisuja, toteaa TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja Sanna Kulmala tiedotteessa.  

Analyysin pohjalta mediassa syntyy varsin monipuolinen kuva työelämästä: Työelämää käsitellään mediassa monesta eri näkökulmasta, ja lehtijutuissa hyödynnetään erilaisia lähteitä.  

Kulmala korostaa, että työelämäkeskustelussa olisi tärkeää ottaa huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutokset: esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pitkällä aikavälillä  laskussa, mutta lyhyemmällä aikavälillä on nähtävissä mielenterveysongelmien kasvua.  

"Meidän kaikkien , jotka jaamme kokemuksia ja puhumme työelämästä, on hyvä välillä miettiä, tarkastelemmeko asioita negatiivisuuden kautta  saadaksemme huomiota." 

Sanna Kulmala

Työhyvinvointi näyttäytyy mediassa työpahoinvointina

Vaikka median työelämäkirjoittelu on sävyltäänkin monipuolista, eri aihepiirejä käsitellään tutkimusraportin mukaan erilaisella otteella. Positiivisinta työelämäpuhetta mediassa käydään eri-ikäisten työhön, kuten nuorten kesätöihin ja eläkeikäisten työskentelyyn, liittyvissä aiheissa. Näistä jutuista yli puolet oli positiivisia. Toiseksi positiivisinta keskustelu oli työelämän murrokseen liittyvissä aiheissa (49 %).  

Tutustu työn murroksen seurannan tuloksiin KT:n sivuilla>

Eniten kielteisiä lehtijuttuja tehtiin työhyvinvointiin liittyvistä aiheista – niistä kolmannes oli negatiivisia, ja neutraalejakin lähes kolmannes. Seuraavaksi eniten kielteisiä artikkeleita oli johtamiseen ja työsuhteisiin liittyvissä aiheissa, molemmista aihepiireistä 28 prosenttia oli negatiiviseksi tulkittavia.  

– On tarpeen kiinnittää enemmän huomiota hyvään ja aivan tavalliseen työhön, joita useimmat tekevät. Liian vähän huomiota sai analyysin mukaan myös eri ammattialoilla käynnissä oleva, erittäin mielenkiintoinen töiden sisältöjen ja toimintatapojen muutos, sanoo KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.

Nuorten näkökulma työelämästä näyttäytyy raportin mukaan mediassa lähinnä kesätyöaiheina: reilusti yli puolet kaikesta nuoriin liittyvästä työelämäkirjoittelusta liittyy kesätöihin.   

Miten puhumme työelämästä? Työelämäpuhe mediassa vuosina 2019 ja 2023 -raportti>