Pohjanmaan hyvinvointialueen toimialajohtaja Sofia Svartsjö: "Säästöä saattaa tulla siitä, että lähipalveluita säilytetään"

Pohjanmaan hyvinvointialueen toimialajohtaja Sofia Svartsjön mukaan alueella hyväksytään se, että peruspalveluiden vahvistamiseen suunnatut eurot eivät näy heti, vaan vie aikaa, ennen kuin säästöt alkavat vaikuttaa.

Terveyskeskusten lakkautuksia, lomautuksia ja yt-neuvotteluita. Hyvinvointialueita käsittelevissä uutisissa ei ole ­ollut viime aikoina juurikaan positiivista kerrottavaa. Kaikesta täytyy säästää, ja tilanne on vakava.

Silti Pohjanmaan hyvinvointialue tuntuu kulkevan omia polkujaan, ­sillä monia alueen lähipalveluita on synkkien uutisten aikaan päätetty säilyttää, vaikka muualla leikataan.

– Meillä on kovat säästövaatimukset aivan kuten muuallakin, toimialajoh­taja Sofia Svartsjö toppuuttelee asioiden liian ruusuista kuvaamista.

Sekä hyvinvointialueen johto että poliitikot ­uskovat, että väestö voi hyvin, jos ­peruspalveluille on suunnattu riittävästi rahaa.

– Uskomme, että jos on hyvät peruspalvelut, tarvitaan vähemmän raskaita palveluita, Svartsjö sanoo.

Hän vastaa ­perusterveydenhuol­losta, terveyskeskuksista ja niistä vahvoista ­lähipalveluista, jotka alueella halutaan säilyttää.

Sosiaalihuoltoon 20 uutta työntekijää

Pohjanmaalla on paljon pikkukuntia, joissa on pieniä terveydenhuollon yksiköitä. Osa näistä yksiköistä on sul­jettu tai yhdistetty isompaan, mutta Pohjanmaalla on laskettu, että esimerkiksi pienten terveysasemien sulkeminen ei tuo merkittävästi säästöä.

Sen sijaan säästöä saattaa tulla pikemminkin siitä, että lähipalveluita säilytetään.

– Se on sitä ennaltaehkäisevää toimintaa ja tuo turvallisuudentunnetta väestölle, toimialajohtaja Sofia Svart­sjö ­s­anoo.

Svartsjön mielestä palveluita kannattaa keskittää säästömielessä mieluummin niillä alueilla, joilla on paljon asukkaita, kuten Vaasassa ja Pietarsaaressa. Silti kaupungeissakin tarvitaan varsinaisia lähipalveluita, kuten neuvoloita ja senioritoimintaa.

Pohjanmaan strategiasta nousee ­esille erityisesti yksi tapa, jolla turvataan palveluita samaan aikaan, kun säästetään. Se on oman henkilökunnan käyttäminen ostopalveluiden sijaan.

Svartsjön mielestä ostopalveluiden kanssa pitää olla koko ajan ­tarkkana ­siitä, mitä ne sisältävät ja kuinka pit­käksi aikaa sopimus tehdään.

– Kun tuotamme palvelut itse, pystymme tarkemmin seuraamaan ja arvioimaan, onko hoito vaikuttavaa. Tarvittaessa pystymme tekemään nopeammin muutoksia palveluihin. Vaikuttavuuden arvostaminen on strateginen valinta, ­hän sanoo.

Vaikuttavuus tarkoittaa kansankie­lellä sitä, että hoito tuottaa mitattavia terveyshyötyjä ja lisää potilaan tai so­siaalihuollon asiakkaan hyvinvointia.

Pohjanmaa ei tämän takia vain säästä, vaan rekrytoi. Esimerkiksi sosiaalihuollon toimialalle, kuten kasvatus- ja perheneuvontaan sekä lapsiperheiden kotihoitoon, on palkattu 15 ­uutta työntekijää ja kouluihin 5 psykiatrista sairaanhoitajaa.

Lomautuksia alueella ei ole ollut, ­eikä niistä ole Svartsjön mukaan edes keskusteltu vakavasti.

– Lomautuksiin emme halua ­mennä. Niillä tuodaan vain tilapäistä säästöä, hän sanoo.

Palveluita tarpeen mukaan

Moni aluevaltuutettu syyttää hyvinvointialueiden ahdingosta joko edellistä tai nykyistä hallitusta. Syypääksi voidaan nostaa myös hyvinvointialueuudis­tusta edeltävä taloudenpito.

Hyvinvointialuejohtaja Marina ­Kinnunen kehuu Pohjanmaan hyvinvointialuetta siitä, että sosiaali- ja perusterveydenhuoltoon on annettu tuntuvat talousresurssit jo pitkään. Lisäksi Pohjanmaa aloitti hyvinvointialueen rakentamisen vapaaehtoisesti jo ennen kuin ­laki siihen velvoitti.

Tämä antaa Kinnusen mukaan Pohjanmaalle etumatkaa moniin muihin hyvinvointialueisiin nähden.

Johtavat viranhaltijat ovat keskustelleet kahden vuoden ajan kuntien, poliitikkojen ja asukkaiden kanssa siitä, millaisia palveluita he tarvitsevat. ­Marina Kinnunen kutsuu sitä, että päättäjät kuuntelevat asukkaita, väestölähtöisyydeksi.

– Haluamme kehittää palveluita sen perusteella, mikä ihmisten vointi ja tarve on. Emme halua tehdä nopeita säästöjä, jotka tulevat lopulta kalliimmiksi, hän perustelee.

Vaikeitakin päätöksiä on tehty

Vaikeilta päätöksiltä ei Pohjanmaakaan ole säästynyt. Sekä toimialajohtaja Sofia Svartsjö että hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen painottavat sitä, että alueella on jo tehty paljon leikkauksia ja lisää on pakko tehdä.

– Uskomme siihen, että jos satsaamme kevyihin palveluihin, lopputulos on hyvä, Svartsjö sanoo.

Iso osa säästöistä on otettu erikoissairaanhoidon ja yleislääketieteen sairaalapaikoista. Myös terveysasemia ja hammashoitoloita on suljettu. Sofia Svartsjön toimialalla on suljettu noin kymmenen toimipistettä.

Parhaillaan on käynnissä yt-neuvottelut, ja edelliset päättyivät kesäkuussa.

Svartsjön mielestä poliittisesti vaikeinta on ollut päättää vanhusten ympärivuorokautisten hoitopaikkojen ja palveluasuntojen vähentämisestä tulevina vuosina. Hän painottaa, että kun palveluista on päätetty leikata, on tärkeää tehostaa kotikuntoutusta ja liikkuvan sairaanhoidon palveluita.

Ikäihmisten palveluita pitää hänen mielestään katsoa kokonaisuutena.

– Jos ympärivuorokautisia paikkoja vähennetään, on pakko lisätä kotiin annettavia palveluita. Samalla pitää seu­rata, käytetäänkö kotisairaanhoidon palveluita. Muuten voi tulla uusia pullonkauloja, Svartsjö muistuttaa.

Svartsjö kehuu hyvinvointialueen talousjohtajaa Lena Nystrandia tiukasta otteesta, joka ei hyväksy ”epämääräisiä, tehostamalla haettavia säästötoimia”, vaan vaatii laskemaan tarkkaan, millaisia säästöjä toimet todella tuovat.

Alijäämä on hankala kattaa

Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelee kolme sektorijohtajaa. Heidän tehtävänsä on jaettu ikäryhmien mukaan. Yhden vastuulla ovat lapset ja nuoret, toisen työikäiset ja kolmannen ikäihmiset.

Sektorijohtajien tehtävä on tietää kohderyhmänsä tarpeet ja välittää tietoa poliitikoille. He osallistuvat alue­hallituksen kokouksiin yhdessä hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnusen kanssa.

Valtuutetut eivät tietenkään läheskään aina riemastu viranhaltijoiden leikkaus­esityksistä, minkä Kinnunen ymmärtää.

– Ei ole kivaa romuttaa sitä, mitä on pitkään rakennettu ja mikä on toiminut hyvin, hän sanoo.

Entä uskooko Kinnunen, että hyvinvointialueen rahat riittävät lakisääteisten palveluiden tarjoamiseen?

Hän huokaa. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan alueen talous on plussalla vuonna 2025, ja Kinnusen on ­­pakko uskoa siihen.

– Emme pyydä lisää rahaa, mutta alijäämän kattaminen on haastavaa. Sen kattamisaika on liian lyhyt. Meidän täytyy löytää keinot, joilla alijäämä hoidetaan, Kinnunen sanoo.

Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan vuoden 2024 ­alijäämäksi ­tulee 38–48 miljoonaa euroa. Lain mukaan hyvinvointialueiden pitää tasoittaa alijäämänsä kahden vuoden kuluessa.

Digipalvelut eivät tee autuaaksi

Moni alue hakee säästöjä ­lisäämällä digi­palveluita, mutta Pohjanmaa on edennyt tässä asiassa hitaasti. Yksi syy verkkaisuuteen on se, että eri ­yksiköissä on käytössä eri potilas- ja asiakastietotietojärjestelmiä. Ne pitää ensin yhtenäistää, ennen kuin digitaalisia palveluita voi lisätä.

Toimialajohtaja Sofia Svatsjö suhtautuu terveyspalveluiden digitalisointiin hiukan kriittisesti. Hän on työskennellyt aikaisemmin yleislääketieteen erikoislääkärinä terveysasemalla ja tietää, mitä kentällä tapahtuu. Hän pelkää, että jos digitaalisiin palveluihin siirrytään liian lujaa, voidaan aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Vielä ei ole olemassa riittävästi näyttöä siitä, että digitaalisten palveluiden lisääminen on lääketieteellisesti turvallista ja vaikuttavaa, hän varoittaa.

Hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen on samoilla linjoilla.

– Emme halua tehdä nopeita ja lyhytnäköisiä ratkaisuja, hän sanoo.

Silti Pohjanmaankin hyvinvointialueella on otettu käyttöön digipalveluita, kuten etävastaanottoja ja sähköisiä ajanvarauksia. Tällä hetkellä valmistellaan digiklinikan kilpailutusta. Kinnu­sen mukaan tarkoitus ei kuitenkaan ole ajaa kivijalkapalveluita alas.

Soteuudistuksen keskellä moni asukas luottaa julkisiin terveyspalveluihin aiempaa vähemmän. Kinnusen mukaan alueella halutaan lunastaa luottamus takaisin ennen kuin aletaan tehdä isoja muutoksia.

– Jos sen jälkeen asukkaat haluavat lisää digipalveluita, sitten niitä on järkevää lähteä tarjoamaan, Kinnunen sanoo.

Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa

Sekä toimialajohtaja Sofia Svartsjö että hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen painottavat vielä yhtä Pohjanmaan erikoispiirrettä. Pohjanmaan asukkaat ovat terveitä, keskimäärin jopa ­selvästi terveempiä kuin muualla Suomessa. ­Tämä selviää THL:n ja Kelan kansallisesta terveysindeksistä.

– Haluamme tietenkin ylläpitää sitä, että väestö voi hyvin. Valtio kuitenkin jakaa rahaa sen perusteella, miten tervettä tai sairasta väestö on. Jos väestö on sairasta, saadaan enemmän rahaa, ja jos väestö on tervettä, saadaan vähemmän, Svartsjö sanoo.

Sofia Svartsjö ei missään nimessä ole sitä mieltä, että hyvinvointialuetta ei olisi pitänyt perustaa. Päinvastoin se on hänen mielestään tuonut mukanaan paljon hyvää. Esimerkiksi lapsiper­heille pystytään nyt tarjoamaan enemmän palveluita kuin aikaisemmin, koska resursseja voidaan jakaa.

Pohjanmaan hyvinvointialue ei kuitenkaan voi eikä halua tehdä kaikkea työtä yksin. Ennaltaehkäisevään toimintaan tarvitaan mukaan myös kuntia, järjestöjä ja yrityksiä.

– Vahva yhteistyö on tärkeää, jotta varamme riittävät jatkossakin, Sofia Svartsjö sanoo.