Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Mari Pitkänen: ”Etsimme säästöt tiheällä kammalla”

Alkuvuonna 2024 Joensuun kaupungin päättäjille selvisi, että kaupungin taloudesta on löydyttävä 25 miljoonan euron edestä säästöjä. Suurin syy säästötarpeille olivat hyvinvointiuudistuksen myötä pienentyneet valtionosuudet.

Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Mari Pitkänen kertoo, että vaihtoehtoja säästöille etsittiin aluksi konsultin avulla. Koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut  käynnistettiin keväällä. Neuvottelujen aluksi ilmoitettiin tarpeesta vähentää tai osa-aikaistaa enintään 130 henkilöä. Kaupungin palveluksessa on noin 2 800 henkilöä ja 2 300 henkilötyövuotta.

Neuvotteluissa tarvitaan luottamusta

Vaikka aiheet olivat hankalia, neuvottelut luottamusmiesten ja keskeisten viranhaltijoiden kanssa sujuivat Mari Pitkäsen mukaan hyvin. Neuvotteluissa onnistumiseen vaikuttaa moni asia. Pitkänen pitää tärkeänä, että kaupungin johto ja työntekijöiden edustajat luottavat toisiinsa.  Joensuussa luottamus on syntynyt siitä, että osapuolet tapaavat toisiaan säännöllisesti pari kertaa kuussa normaalissa arjessakin.

Toinen tärkeä yt-neuvottelujen onnistumista selittävä tekijä on Pitkäsen mukaan suunnitelmallisuus ja tiedon avoin jakaminen. Henkilöstön edustajat saivat säästötarpeesta paljon ennakkotietoa jo ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkua.

– Huolehdimme siitä, että pääluottamusmiehet olivat koko ajan täysin kartalla kaikesta. Näin heidänkin oli helpompi ottaa kantaa asioihin.

Pääluottamusmiehet pyysivät paljon lisäselvityksiä, kuten esimerkiksi tietoja säästövapaiden ja ylitöiden määrästä.

– Yhdessä laskimme erilaisia kustannusvaikutusskenaarioita.

Neuvottelujen kulusta ja säästökohteiden valmistelusta tiedotettiin kaikille työntekijöille neuvottelujen joka vaiheessa.

– Pyrimme siihen, että työntekijät tietävät kokouksissa käsitellyistä asioista aina ennen kuin tiedote lähtee julkisuuteen, ettei heidän tarvitse lukea paikallislehdestä itseään koskevia uutisia, Pitkänen sanoo.

Neuvottelujen ajankohtaiset terveiset vietiin tiedoksi myös poliittisille päättäjille.

Henkilöstöä kuultiin monin tavoin

Työntekijöitä kuultiin neuvoteltavista aiheista myös muuten kuin luottamusmiesten kautta. Henkilöstölle avattiin palautekanava heti neuvotteluiden alussa, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien työntekijöille lähetettiin omat kyselynsä.

Koosteet henkilöstön näkemyksistä toimitettiin yhteistoimintaneuvottelun osapuolille ja kaupungin päättäjille.

Yhteistoimintaneuvottelujen aikana henkilöstön työhyvinvointia seurattiin. Tässä apuna olivat työhyvinvointihenkilöstö ja työterveyshuolto.

– Esihenkilöitä pyydettiin kuuntelemaan tarkalla korvalla henkilöstön huolia. Ohjeistimme, että meihin voi olla yhteydessä, jos huoli kasvaa kovin suureksi. Halusimme vahvistaa uskoa siihen, että elämä jatkuu, henkilöstöjohtaja Mari Pitkänen kertoo.

Henkilöstön työhyvinvoinnin vuoksi henkilöstöä koskevista päätöksistä tiedottaminen ja niiden toimeenpano lykättiin kesälomien jälkeen.

– Tietenkin prosessin keskeneräisyys huoletti henkilöstöä, mutta odotimme poliittisen päätöksen tuomat muutokset ja halusimme valmistella asiat hyvin ennen toimeenpanoa.

Säästöjä seinistä, ei ihmisistä

Seitsemän viikkoa kestäneet neuvottelut päättyivät toukokuun lopussa. Valtuusto teki päätökset kesäkuun puolivälissä. Päätökset olivat vaikeita, koska asiat oli jo aikaisemmin tehty hyvin kustannustehokkaasti.

– Jouduimme etsimään säästökohteita todella tiheällä kammalla, Mari Pitkänen kuvaa neuvotteluja.

Jo neuvottelujen alussa päätettiin, että neuvotteluissa etsitään pitkäkestoisia ratkaisuja eikä ryhdytä lomautuksiin. Neuvotteluissa lähdettiin ajatuksesta, että säästetään mieluummin seinistä kuin ihmisistä.

Neuvottelujen päättyessä irtisanottavien työntekijöiden määräksi arvioitiin enintään 38 henkilöä. Pitkäsen mukaan sekin luku pienenee vielä oleellisesti, ­sillä kaikkia säästövaihtoehtoja ei lopulta haluttu edistää.

Muutoksia palveluverkkoon

Joensuussa tärkein säästökeino ovat palveluverkkomuutokset, joissa pieniä päiväkoteja ja kouluja yhdistetään suuremmiksi yksiköiksi. Lakkautettavien yksiköiden henkilöstöä sijoitetaan muihin toimipisteisiin. Kaikkia nyt tehtyjä päätöksiä, esimerkiksi koulujen lakkauttamisia, ei kuitenkaan panna toimeen heti, vaan useamman vuoden kuluessa vuoteen 2030 mennessä.

Säästöjä syntyy myös siitä, että moni työntekijä on lähivuosina jäämässä eläkkeelle. Tehtävänkuvia muokattiin jonkin verran ja esihenkilörakennetta arvioitiin. Lisäksi esimerkiksi työajan käyttöä yhdenmukaistettiin ja haittalisiä ruvetaan maksamaan enemmän vapaa-aikana kuin rahana.

Kaupunkilaisille säästöt näkyvät niin, että joidenkin palvelujen aukioloajat supistuvat ja palveluita keskitetään. Myös kaupunkilaisia kuunneltiin ennen päätösten tekemistä. Kuulemistilaisuuksia oli useita, ja saatavilla oli paljon tietoa. Palautekanavan kautta jokainen saattoi kertoa näkemyksensä. Kaikki adressit ja aloitteet julkaistiin.

Hektinen kevät

Mari Pitkänen kuvaa viime kevättä hektiseksi. Yt-neuvottelut olivat hänen uransa suurimmat, vaikka hänellä on niistä kokemusta jo aiemmista työpaikoistaan.

– Teimme pitkiä päiviä. Varsinaisten neuvottelujen lisäksi oli paljon ­oheistyötä, kuten sen varmistaminen, että kaikki menee lakiteknisesti oikein. Mutta ­kaikki tällainen kuuluu työhöni. Kaiken kaikkiaan neuvotteluista jäi ­hyvä yhteisen tekemisen fiilis.

Pitkänen harmittelee sitä, että yt-neuvotteluista on tullut sanana pelottava mörkö. Kysymyshän on sananmukaisesti yhteistoimintamenettelystä. Ei niistä seuraa vain huonoa ja irtisanomisia.

– On luonnollista, että työ muuttuu samalla kun elämä muutenkin muuttuu esimerkiksi digitalisaation myötä. Emme voi pysähtyä paikoillemme, vaan on etsittävä jatkuvasti tapoja toimia paremmin ja tehokkaammin.

Pitkänen kokee, että Joensuunkin neuvotteluissa kyse oli paitsi ­säästöistä, myös työn kehittämisestä.

– Kun varmistutaan siitä, että oikeat ihmiset ovat oikeissa paikoissa, voi työkin olla mielekkäämpää.