Johtamisen tueksi tarvitaan enemmän analysoitua tietoa

KT Soteliiderit-kehittämishanke järjesti helmikuussa aluetilaisuudet kolmessa maakunnassa: Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla  ja Etelä-Karjalassa.

Kehittämisiltapäivissä pilottialueet saivat KT:n asiantuntijoilta ajankohtaisia katsauksia ja lisäksi käsiteltiin soten johtamista uudistusten keskellä. Paikallisesti työstettiin keskeisiä yhteisiä kehittämistarpeita.

Aluetilaisuuksissa oli koolla kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien sote- ja HR-johtoa. Poikkeuksena on Etelä-Karjalan maakunta, jonka yhtenäisen sote-rakenteen vuoksi tapaamiseen osallistui yli 40 johtajaa ja esimiestä.

Osallistujat kokivat yhteisen keskustelun erittäin tärkeäksi tilannekuvan luomisessa.

Aluetapaamiset jatkuvat myöhemmin kierroksella, jolla ovat mukana ovat myös Kevan ja Kuntaliiton edustajat.

Johtamista tiedolla ja osaamisella

Tilaisuuksissa tuli vahvasti esille tarve tiedolla johtamiseen. Erityisen tärkeänä nähtiin, että toimintatiedon, henkilöstöresurssien ja talouden kokonaisuustarkastelua lisätään.

Jotta henkilöstöä koskevia tietoja voidaan vertailla eri toimijoiden välillä, tilaisuuksiin osallistujat katsoivat, että tarvitaan valtakunnallisia linjauksia ja yhteismitallisuutta. Vertailujen tekeminen kannattaa, vaikka monituottajamallit ja organisointivaihtoehtojen kirjo vaikeuttavatkin vertailujen tekemistä.

Henkilöstöä koskevien vertailujen tulisi osallistujien mielestä pohjautua yhä enemmän palveluihin ja palvelutarpeisiin organisaatiorakenteiden sijaan. 

KT:ltä toivottiin toimenpiteitä esimiesten osaamisen tukemiseen ja koulutukseen, sote-alan imagon parantamiseen. Myös uusia työehtosopimuksia odotetaan mielenkiinnolla.

Alueilla yhteisiä tavoitteita ja ongelmia

Työvoiman saatavuus, palvelujen järjestäminen ja alan vetovoima ovat eri alueiden yhteisiä haasteita. Useat osallistujat kokivat, että sote-alan epävarma tilanne tulevista valtakunnallisista ratkaisuista vaikeuttaa haasteisiin vastaamista. 
Työpajoissa valtiolta kaivattiin nopeaa tukea alueiden työhön, jotta uudistamisen lainsäädännöllinen pohja olisi selvillä. 

Näin myös alueellinen tekeminen ja päätöksenteko vauhdittuisivat, sillä myös paikallisesti on paljon linjattavaa. Epävarmuuden pelätään myös vaikuttavan sote-alan vetovoimaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa alueiden kehittämishankkeita, jotta sote-uudistus vauhdittuisi alueilla (sote-keskusohjelma ja rakenneuudistushankkeet).

Rahoitettavien rakenneuudistushankkeiden omarahoitusosuudet ovat aiheuttaneet pohdintaa monissa kunnissa, joissa talous on erityisen tiukalla. Valtio kuitenkin tarjoaa 80 prosentin rahoituksen alueen palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyviin toimiin.

Alueilla edetään omaehtoisesti

Pohjois-Savossa kehittämisiltapäivän osallistujat kertoivat, että edellinen makusote-valmistelu jätti jälkeensä paljon hyviä yhteistyöverkostoja. Vaikka virallinen valmistelu päättyi, se antoi hyvän kokonaisnäkemyksen maakunnan tilanteesta. 

Ihmisten johtamisen koettiin jääneen vielä edellisen uudistuksen valmistelussa vähälle. Tähän toivotaan panostusta tulevissa sote-uudistusvalmisteluissa. Sote- ja HR-vastuuhenkilöiden tiiviistä yhteistyötä tarvitaan sotekeskus-valmistelussa. Sen toivotaan antavan tukea erityisesti asiakaslähtöiseen palvelujen johtamiseen ja muutoksessa tarvittaviin esimiestaitoihin. 

Pirkanmaalla edellisen kierroksen sote-valmistelu on jatkunut keskeytyksettä kuntapohjaisena. Nyt sote- ja HR-johdon tiiviis työskentely verkostoyhteistyössä nähdään tarpeellisena.

Tärkeänä nähdään erityisesti työvoiman saatavuuden turvaaminen. Sen varmistamiseksi tarvitaan osaamisen johtamista, johtamis- ja esimiesosaamista ja koulutusta. Sen lisäksi sote-alan heikentynyttä imagoa on parannettava vastaamaan todellisuutta. 

Alueella halutaan määritellä yhdessä tulevia osaamistarpeita. Henkilöstötiedon hallintaan ja raportointiin halutaan saada konkreettisia yhteisiä työvälineitä. Tämän vuoksi HR-tiedolla johtamista valmistellaan osana sote-uudistushanketta.

Etelä-Karjalassa Eksoten johdolla on haastava tehtävä uudistaa toimintaa yt-menettelyjen ja säästöpaineiden keskellä. Kehittämisiltapäivässä johtamisen kehittäminen myös innosti. Motivaatio oli korkealla asiakaslähtöisyyden, joustavuuden ja esimiestyön kehittämiseksi. 

Avoin, arvostava ja tasapuolinen vuorovaikutus on yhteisenä tavoitteena ja osittain siinä on jo myös onnistuttu. Kuten erään ryhmä kirjauksissa todettiin: ”Esimiestyön ja johtamisen kehitys alkaa itsestä, mutta sitä on hyvä tukea ja kehittää kollektiivisesti”.