Tilastot
2
/2020

Riikka Krause, työmarkkinatutkija

Eläköityminen jatkuu voimakkaana

Kunta-alalta jää lähivuosina eläkkeelle enimmillään 18 000 kuntatyöntekijää vuosittain. Vuoden 2024 loppuun mennessä eläkkeelle jää noin 85 000 henkilöä.

Eläköityminen vuosina 2020-2024 prosenttiosuuksina henkilöstöstä. Kuvassa kerrotaan, että vähiten eläköityy Uusimaalla (14%) ja Keski-Pohjanmaalla (15%), suurinta eläköityminen on Lapissa (19%).

Helmikuussa julkistetun Kevan ennusteen mukaan kunta-alalta jää lähivuosina eläkkeelle enimmillään 18 000 kuntatyöntekijää vuosittain. 

Seuraavan viiden vuoden aikana vanhuuseläkkeelle arvioidaan jäävän 11,4 prosenttia, osatyökyvyttömyyseläkkeelle 2,3 prosenttia ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 2,5 prosenttia kunta-alan eläkevakuutetuista. Tämä tarkoittaa, että vanhuuseläkkeelle jää lähes 60 000 ja työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 25 000 kuntatyöntekijää. 

Vuoden 2030 loppuun mennessä kunta-alalta jää eläkkeelle yli 170 000 henkilöä eli joka kolmas kuntatyöntekijä. Tämän jälkeen eläköityminen hidastuu.

Vuoden 2018 lopussa kunta-alalla oli yhteensä 523 264 työ- ja virkasuhteista työeläkevakuutettua.

Eläkkeelle jääminen myöhentyy

Vuonna 2019 kunta-alalta jäätiin eläkkeelle keskimäärin 60 vuoden ja kahdekan kuukauden iässä. Keskimääräinen eläköitymisikä on ollut yli 60 vuotta vuodesta 2012 lähtien. Vuodesta 2000 lähtien keskimääräinen eläkeikä on noussut kolmella vuodella ja neljällä kuukaudella. 

Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut tasaisesti.  Kun vuonna 2000 vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 61 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä, vuonna 2019 vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64 vuoden ja neljän kuukauden iässä. 

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen seurauksena vanhuuseläkkeen alaraja nousee vaiheittain ja lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä. Vanhuuseläkkeellesiirtymisikä on noussut 1,5 kuukaudella vuodesta 2018. 

Eräissä ammateissa puolet eläkkeelle 2030 mennessä

Kevan ennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkkeelle jää eniten opetusalan johtajia, osastonhoitajia ja lastenhoidon johtajia. Heistä vanhuuseläkkeelle jää lähes puolet eli 43 prosenttia. 

Sen sijaan nuorisotyön ohjaajista, sairaankuljetuksen ensihoitajista ja erikoislääkäreistä vanhuuseläkkeelle jää seuraavan kymmenen vuoden aikana vain joka kymmenes.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on terveys- ja sosiaalialalla, teknisellä alalla sekä tuotanto- ja turvallisuusaloilla yleisempää kuin muilla ammattialoilla. Näillä aloilla noin kolmannes eläköityvistä jää seuraavan kymmenen vuoden aikana joko osa- tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Terveys- ja sosiaalialalla tämä tarkoittaa kymmenessä vuodessa lähes 26 000 työntekijää. 

Eläköitymisessä on maakunta- ja kuntakohtaisia eroja

Kuntakoon mukaan tarkasteltuna henkilöstön eläköityminen on tulevina vuosina sitä suurempaa mitä pienemmästä kunnasta on kyse.  Arviot työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisestä eivät juuri vaihtele kuntakoon mukaan. 

Eläköityminen on lähivuosina pienintä Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Suurinta se on Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyyseläkeelle jäämisessä maakuntien väliset erot ovat hyvin pieniä. 

Prosenttiluvut kuvaavat prosenttiosuutta henkilöstöstä  

27.3.2020

Yhteystiedot

Riikka Krause

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2231
Matkapuhelin:
+358 40 827 4170
Sähköposti:
Riikka.Krause@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT