Työolojen kansainväliseen kärkeen 40 vuodessa

Suomi työolojen kansainvälistä kärkeä

Suomi menestyy hyvin työolojen kansainvälisissä vertailuissa ja kamppailee kärkisijoista muun muassa Tanskan ja Norjan kanssa. 

Euroopan työolotutkimuksessa maamme on kärjessä muun muassa työn vaikutusmahdollisuuksissa, työaikojen joustavuudessa, mahdollisuuksissa soveltaa omia ideoita työssä, oikeudenmukaisessa kohtelussa työpaikalla ja työnantajan kustantamassa koulutuksessa. Työntekijät kokevat työnsä aiempaa mielekkäämmäksi, mutta samalla myös kuormittavammaksi. Työn murroksessa tarve kehittämiseen on kuitenkin työpaikoilla entisestään kasvanut.

Työmarkkina-asema vakaampi kuin koskaan aiemmin

Ensimmäinen kansallinen työolotutkimus tehtiin vuonna 1977 ja tuoreimmat tulokset julkaistiin viime joulukuussa. Suurimmat muutokset näinä vuosikymmeninä ovat palkansaajien koulutustason valtava nousu ja digitalisaatio. 

Palkansaajakunta on keskimäärin koulutetumpaa, mutta myös iäkkäämpää kuin koskaan aiemmin Työolotutkimuksen historiassa. Teollisuustyön määrä on vuosikymmenien aikana laskenut alle puoleen, mutta sote-työn ja opetustyön määrä kaksinkertaistunut. 

Tuoreimman, vuoden 2018, työolotutkimuksen mukaan palkansaajien työmarkkina-asema näyttää vakaalta ja työllisyysnäkymät keskimäärin valoisammilta kuin koskaan aikaisemmin. Talouden suhdanteet ja yleinen työllisyystilanne vaikuttivat tuloksiin tällä kertaa myönteisesti. 

Työelämän kehittäminen työpaikoilla näkyy myönteisesti tuloksissa. Esimerkiksi mahdollisuudet kehittyä työssä, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, esimiestyön laatu, työyhteisöjen toimivuus ja työtovereilta saatu tuki ovat keskimäärin parantuneet tutkimus tutkimukselta. 

Digitalisaatio tuli työpaikoille

Työelämän toinen jättimuutos on digitalisaatio. Se on muuttanut sitä, mitä teemme kotona, vapaa-ajalla ja töissä. 

Lähes kaikki palkansaajat (kunta-alalla 96 %) käyttävät työssään tietotekniikkaa, ja tekoäly ja robotit ovat parhaillaan tulossa työpaikoille. 

Mielenkiintoista oli, että vain viisi prosenttia palkansaajista piti digitalisaatiota tai robotteja edes osasyynä työntekijöiden määrän vähentymiseen. Yhtä monen mielestä ne olivat viime vuosina lisänneet työntekijöiden määrää. 

Reilu puolet palkansaajista (58 %) katsoi digitalisaation lisänneen työn tehokkuutta. Digitalisaatio on monissa töissä myös lisännyt mahdollisuuksia tehdä etätöitä. Etätöitä teki kaikista palkansaajista jo lähes kolmannes (28 %). 

Työn kuormittavuus on digitalisaation vuoksi kasvanut joka kolmannen mielestä, ja erityisesti kunta-alalla toivottiin ohjelmien parempaa käytettävyyttä. 

Työn merkitys kasvanut erityisesti naisilla

Työolotutkimuksessa tarkasteltiin eri elämänalojen arvostusta. Ensimmäistä kertaa naiset kertovat arvostavansa ansiotyötä erittäin tärkeänä elämänalueena useammin (66 %) kuin miehet (61 %). 

Myös kodin ja perheen sekä vapaa-ajan harrastusten arvostus on koko ajan noussut. Näyttää siltä, että nykyisin on tarve menestyä elämän kaikilla osa-alueilla, mikä lisää kuormittavuutta.

Digitalisaatio vauhdittaa muutoksia töiden sisällöissä ja toimintatavoissa niin paljon, että nykyisin puhutaan myös työn murroksesta. 

Työolotutkimusta paremmin tämä muutos on tavoitettu kunta-alan omassa työn murroksen seurannassa. Siinä muutoksia, sen syitä ja vaikutuksia on tarkasteltu erikseen esimerkiksi sote-keskuksissa, sairaaloissa, kirjastoissa, puhtaus- ja ateriapalveluissa sekä peruskouluissa.

Työnantajasektoreiden vertailu vaikeaa

Työolotutkimuksessa on vertailtu työnantajasektoreita keskenään. Vertailun kiinnostavuutta vähentää monen kysymyksen kohdalla kuitenkin ratkaisevasti se, että itse työt poikkeavat toisistaan liian paljon. 

Esimerkiksi tunnetyötä teki vastausten mukaan kunta-alalla reilu puolet henkilöstöstä, mutta valtiolla vain 16 % ja yrityksissä 20 %. Asiakastyötä vähintään puolet työajasta teki kunta-alalla 78 % henkilöstöstä, valtiolla 36 % ja yksityisellä sektorilla 45 %. Kunta-alalla asiakkaana on lisäksi koko kansakunta! 

Erityisesti kunta-alan työoloja kannattaakin tarkastella Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen ja Kunta10-tutkimusten tulosten avulla. Myös niiden tuoreimmat tiedot kerättiin Työolotutkimuksen tapaan vuonna 2018. 

Viime vuosina kunta-ala on työolobarometrien mukaan noussut kehittämisen kärkeen työnantajasektoreista. Nykyisin puolet kunta-alan työntekijöistä pitääkin työpaikkaansa tai työyhteisöään kokeilevana ja uudistavana. 

Ristiriidat ja kiire rasittavat 

Nykyisen kuntatyön luonteesta kertoo myös se, että kiirettä koetaan useimmin juuri kuntasektorilla. Yleisimmin kiire ilmeni kaikilla palkansaajilla Työolotutkimuksen mukaan siten, että työ sisälsi tiukkoja aikatauluja (74 % vastaajista), työssä oli paljon keskeytyksiä (56 %) ja työn alla oli liian monta tehtävää samanaikaisesti (48 %)

Noin 80 % kuntatyöntekijöistä pitää fyysistä ja/tai henkistä työkykyään hyvänä tai erinomaisena (Julkisen alan työhyvinvointitutkimus). 

Työolotutkimuksen mukaan henkistä rasittavuutta kasvattavat ristiriidat työtovereiden tai esimiehen kanssa. Samoin työssä koettua rasittavuutta lisää, jos joutuu tekemään asioita, joita on vaikea hyväksyä, kuten toimimaan ohjeiden vastaisesti, tai jättämään kiireen vuoksi keskustelematta asiakkaan kanssa silloin, kun tällä on siihen tarve. 

Työn henkistä rasittavuutta lisää myös väkivallan uhka, joka on viime vuosikymmeninä kolminkertaistunut sosiaali- ja terveys- sekä opetusalalla. 

Pääosa tuloksista oli vuodelta 2018. Ensimmäiset tulokset vuodelta 2020 saadaan joulukuussa, kun Julkisen alan työhyvinvointitutkimus 2020 julkaistaan. 

Kunta-alalla seurataan työn murrosta

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt haluavat olla aktiivisesti mukana kehittämässä työtä ja sen organisointitapoja sekä parantamassa kunta-alan arvostusta ja toimintaedellytyksiä.

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ryhtyivät keväällä 2019 seuraamaan yhdessä työn murrosta – ensimmäisenä toimialana Suomessa. 

Tutustu KT:n ja työmarkkinajärjestöjen työhön