Liikkuva kunta pysyy kunnossa

Sote-ratkaisu olisi saatava valmiiksi. Resursseja ja työaikaa kunnissa on tuhlattu aivan käsittämättömän paljon vuosia jatkuneeseen valmisteluun.

– Tilanne on suorastaan turhauttava, sanoo Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka.

– Jatkuvassa epävarmuuden tilassa on tehtävä päätöksiä, jotka ovat kunnan talouden ja henkilöstön näkökulmasta kauaskantoisia ja ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Ailahtelevassa toimintaympäristössä tiukka kulukuri on välttämättömyys. Jos talous sakkaa, on jo liian myöhäistä.

Valtakunnalliset ratkaisut ovat tähän asti olleet Asikkalalle suhteellisen hyviä, valtionosuusuudistuksetkin suopeita. Noin 8 100 asukkaan kunnassa on enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisia, ja se näkyy kiinteistöverokertymässä erittäin myönteisesti.

– Suurin vaikutus on kuitenkin siinä, miten mökkiläisten ostot näkyvät kauppojen valikoimissa. Ne vaikuttavat vahvasti kunnan palveluvalikoimaan ja -tarjontaan. Tämä näkyy yrittäjien tuloissa ja myös parempina palveluina kuntalaisille.

Tuleviin investointeihin, joita ovat uuden yhtenäiskoulun rakentaminen ja päivähoidon mahdollinen keskittäminen, on varauduttu etupainotteisesti pitämällä kunnallisvero 20,75 prosentissa.

– Vuodelle 2020 kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion, jossa ohjattiin yli 700 000 euroa aiempaa enemmän kunnan elinvoiman kehittämiseen. Talousarvio on silti reilu 800 000 euroa ylijäämäinen, Ikola-Norrbacka kertoo helpottuneena.

Liikunta näkyy pienempinä menoina 

Asikkala kuuluu kolmatta vuotta toimivaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään, jonka omistaa 12 kuntaa. Sote-palveluihin menee Asikkalan kunnan budjetista 50,9 prosenttia. Vielä elokuussa kunnan budjetti eteni suunnitellusti ja tasapainossa, mutta loppuvuonna sotekulut ylittyivät yllättäen 900 000 eurolla.

Kunnanjohtajaa varmasti harmittaa, mutta hän sanoo, että yhtymän toiminnassa on vielä lähtökipuja. Toimintoja on yhdistetty nopealla aikataululla.

– Vuorovaikutusta on parannettava, palveluketjut on saatava kuntoon ja talouden raportointi saada toimivaksi, jotta ei satu tällaisia yllätyksiä.

Hyvinvointikuntayhtymän teettämän palveluverkkoselvityksen mukaan Asikkalaan on jäämässä laaja hyvinvointiasema. Asemalla ei kuitenkaan ole iltapäivystystä, mikä tulee kunnalle kalliimmaksi, kun päivystykseen joudutaan lähtemään Lahteen. Iltavastaanottoaikojen saaminen helpottaisi talouttakin jonkin aikaa ja lisäisi kunnan houkuttelevuutta.

Vuonna 2018 Asikkala palkittiin Suomen liikkuvimman kunnan tittelillä. Liikuntapalvelut ja -tilat ovat kuntalaisille maksuttomia ja ne ovat myös yritysten käytettävissä tyky-toimintaan. Lääkärit kirjoittavat vastaanotoillaan liikuntalähetteitä. Kolmelta vakinaiselta liikunnanohjaajalta voi varata ohjausta ja liikuntaneuvontaa.

– Pitkäaikainen työ liikunnan edistämiseksi näkyy asukkaiden parempana kuntona. Sote-kuluissa kotihoidon kustannukset ovat meillä pienemmät kuin muissa Päijät-Hämeen kunnissa, Ikola-Norrbacka kertoo.

Kunnassa on vanhuspalveluasumista hyvinvointikuntayhtymän sekä yksityisen Attendon tarjoamana. Kunnanjohtajan mukaan paikkoja vanhuksille löytyy, mutta osaavien työntekijöiden saamiseen tarvittaisiin apua valtakunnan tason ratkaisuista. Joihinkin tehtäviin alkaa olla jo vaikea saada henkilöstöä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

– Kuntayhtymän kanssa tarkastelemme kunnan välimuotoisen asumisen ratkaisuja ja asumiskannan kuntoa ja riittävyyttä tuleviin tarpeisiin. Kunnan vuokra-asuntojen tilanne tulee samalla kartoitettua.

Henkilöstöä rohkaistaan kehittämään työtään

Tiukan talouskurin lisäksi pärjäämiseen tarvitaan joustavuutta ja luovia ratkaisuja. Kunnan koko henkilöstölle tarjotaankin kehittäjäkoulutusta, jonka päätteeksi suoritetaan tuotekehitystyön erityisammattitutkinto.

Koulutuksen on nyt käynyt 25 ihmistä ja seuraavat 25 ovat juuri aloittaneet sen. Koulutuksessa kehitetään omaa työtä ja
samalla tuotetaan lisäarvoa koko organisaatiolle. Kunnassa kehitetään myös palkitsemisjärjestelmää.

– Kunnassa on saatu isoja säästöjä kehittämisen tuloksina. Henkilöstö on tehnyt loistavaa kehittämistyötä, kun siihen on saatu mahdollisuus, Ikola-Norrbacka kiittää.

Esimerkkinä luovuudesta on tilanne, jossa kuljetusyrittäjä irtisanoi sopimuksen kunnan koulukyydeistä juuri syyslukukauden
alkaessa. Ratkaisu löytyi kunnan leasing-pikkubussista, jonka kuljettajaksi ryhtyi kunnan kuljetuskoordinaattori. Autolla kuljetettiin myös päiväkotilapsia ja iäkkäitä kuntalaisia uimahallireissuille ja virkistäytymään.

Kokeilun jälkeen kuljetustuotetta tarjottiin paikallisille yrittäjille, mutta vielä kukaan ei ole ottanut pakettia itselleen liiketoimintana. Bussipalvelu sai kuitenkin kuntalaisilta valtavasti hyvää palautetta.

Vuoropuhelu ja kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon edellyttää jatkuvaa aktiivisuutta.

– Yksi kunnan johtamisen hankalimmista asioista on kuntatyön tekeminen näkyväksi. Kunnissa tehdään valtavasti hyvää työtä, mutta usein unohdamme itsekin hehkuttaa asiaa, Ikola-Norrbacka sanoo.