Pirhan HR-johtaja Aija Tuimala: "Kun palveluverkkoa on tiivistetty, on erityisen tärkeää, että jokainen saa yhdenvertaisesti tarvitsemansa hoidon"

Monet sote-palvelut ovat parantuneet, mutta alueelliset erot ovat huomattavia. Näin ­linjataan THL:n maaliskuussa ilmestyneessä raportissa, jossa lähes sadan tutkijan työryhmä tarkastelee sote-uudistuksen vaikutuksia.

Hyvinvointialueisiin siirtymisen myötä rahoitus on kiristynyt, mikä on pakottanut hyvinvointialueet rankkoihin säästö- ja sopeuttamistoimiin. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) on toteuttanut useita irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluita ja lakkauttanut terveyskeskuksia. Samaan aikaan Pirha uudistaa palveluverkkoaan.

Tämän kaiken keskellä työnsä aloitti Pirhan HR-johtaja Aija Tuimala, joka siirtyi viime marraskuussa Pirhaan KT:n yhteysjohtajan paikalta.

–  En ole koskaan todistanut yhdellä alueella näin paljon näin merkittäviä muutoksia näin lyhyessä ajassa, hän sanoo.

Tuimala tunnistaa, että muutosten myötä Pirhassa on otettu THL:n raportissakin mainittuja edistysaskeleita: palveluita on yhdenmukaistettu, ja alueella on otettu digiloikkia. Vaikeilla päätöksillä voi olla positiivisia seurauksia, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

Digitaaliset palvelut lisäävät saavutettavuutta

Muutosten keskellä Pirhalle on ensisijaista, että jokainen hyvinvointialueen asukas pääsee hoitoon ja pystyy käyttämään palveluita yhdenvertaisesti.

Pirhan tuoreen tilinpäätöksen mukaan vuonna 2024 Pirkanmaalla perusterveydenhuollon palveluihin pääsi 87 prosenttia hoitoa tarvinneista kahdessa viikossa. Erikoissairaanhoitoon taas pääsi määräajassa 95 prosenttia palvelua tarvinneista.

Terveydenhuollon saatavuutta ovat parantaneet alueen palveluiden kehittämiseen pistetyt paukut. Koska perusterveydenhuollon palveluverkkoa on supistettu, fyysisten palveluiden ohella Pirkanmaan asukkaille on nyt tarjolla aiempaa enemmän digitaalisia palveluita.

– Digitaaliset palvelut ovat aina lähellä ihmistä. Ne ovat hyvä esimerkki siitä, että palveluita kehittämällä saadaan käyttöön entistä parempia toimintatapoja, Tuimala sanoo.

Esimerkiksi Digiklinikan ja OmaPirhan avulla pirkanmaalaiset saavat ter-veyshuoliinsa apua aiempaa jouhevammin. Digiklinikalla ihmiset voivat olla yhteydessä lääkäriin tai hoitajaan chat-viestitse älypuhelinsovelluksella tai tietokoneella.

Viesteihin voi liittää kuvia ja keskustelun aikana voidaan avata videoyhteys. OmaPirhassa puolestaan esimerkiksi ajanvaraukset ja esitietolomakkeet hoituvat digitaalisesti.  Samalla terveydenhuollon ammattilaisten työtaakka on keventynyt.

Alueen asukkaat vaikuttavat ottaneen palvelut omakseen: vuonna 2024 OmaPirhaan rekisteröityi 243 000 ihmistä. Se on lähes puolet pirkanmaalaisista.

”On erityisen tärkeää varmistaa, että jokainen saa yhdenvertaisesti tarvitsemansa hoidon.”

 

Aija Tuimala, Pirhan HR-johtaja

Liikkuvat palvelut yhdistävät eri alojen ammattilaisia

Vuonna 2024 terveydenhuollon palvelut ottivat renkaat alleen. Pilotissa esimerkiksi suuhygienisti arvioi Punkalaitumella palveluasumisyksikön asukkaiden suun terveyttä, kun taas Luopioisissa kerättiin kokemuksia hammashoidon toteuttamisesta kotihoidon asiakkaiden omissa kodeissa.

– Kun palveluverkkoa on tiivistetty, on erityisen tärkeää varmistaa, että jokainen saa yhdenvertaisesti tarvitsemansa tuen ja hoidon. Moni hoitaa asiansa sujuvasti digitaalisesti, mutta lähiasiointi ja liikkuvat palvelut täydentävät palvelutarjontaa, Tuimala sanoo.

Hän nostaa esiin lisäksi Pirkanmaan sote-tilannekeskuksen, joka tällä hetkellä yhdistää pelastustoimen ja ensihoidon palvelut ja jatkossa myös sosiaali- ja terveyspalveluja. Keskuksessa seurataan palvelutarpeita ja koordinoidaan liikkuvia palveluita – eli lähetetään hoitoa sinne, missä sitä tarvitaan.

Tilannekeskus on konkreettinen osoitus THL:n raportin tuloksesta, jonka mukaan sote-uudistus on luonut hyviä edellytyksiä palveluiden entistä toimivammalle yhteistyölle.

Yhtenäisiä palveluita hyvinvointialueella ja sen rakenteissa

HR-johtaja Aija Tuimala on todistanut palveluiden yhtenäistämistä myös omassa työarjessaan, sillä kymmeniä asiantuntijoita ja esihenkilöitä on  ollut yt-menettelyn kohteena. Pirhan hallintoa on kevennetty toiminnan tehostamiseksi, eli muun muassa johtamisen tasoja on tiivistetty ja henkilöstön tehtävänkuvia tarkasteltu.

HR-palvelut on järjestetty uudestaan kolmeen kokonaisuuteen: HR-toimialaan, tukipalveluiden henkilöstöpalveluihin ja Pirha-akatemiaan. Toimiala vastaa muun muassa Pirhan henkilöstöhallinnon strategisesta johtamisesta, henkilöstöpalvelut taas tarjoavat esimerkiksi rekrytointiin ja palkka-asioihin operatiivista tukea. Pirha-akatemia keskittyy henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen.

– Tavoitteet korostuvat selkeämmin uudessa rakenteessa, joka kuitenkin vaatii tiivistä yhteistyötä, Tuimala sanoo.

Vuokratyövoimaa vähentämällä miljoonien säästöt

Keväällä 2025 Pirha sai tunnustusta edistyksellisestä henkilöstövuokrauspalvelujen hankinnastaan. Julkisten hankintojen neuvontayksikön kilpailussa Pirhan ratkaisua kiiteltiin erityisesti palveluiden laadun parantamisesta, kustannustehokkuudesta ja alueellisen yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Pirhan tavoitteena on ollut vähentää vuokratyövoiman käyttöä. Samalla on lisätty oman henkilöstön määrää. Syynä on tavoite järjestää palvelut kustannustehokkaasti: hyvinvointialueen laskelmien mukaan vuokrahenkilöstön kulut ovat 1,5–2 kertaa suurempia kuin oman henkilöstön.

Vuonna 2024 vuokratyövoiman käyttöä vähennettiin Pirhassa kolmanneksella. Se vastaa 14 miljoonan euron säästöjä.

– Parantunut henkilöstön saatavuustilanne on mahdollistanut aiemmin avoinna olevien tehtävien täyttämisen, Tuimala sanoo.

Tuimala vaikuttaa optimistiselta. Valtion rahoitukseen liittyen hän kokee kuitenkin, ettei Pirhalla saati muilla hyvinvointialueilla ole juurikaan liikkumavaraa.

– Tulevaisuuden edellytys on, että talous on hallussa.