Jyväskylän talousjohtaja ­Vesa ­Voutilainen: "Saimme talouskyselyillä paljon tietoa"

Taloutta pitää tasapainottaa, mutta miten? Jyväskylän kaupunki päätti kysyä ideoita ja mielipiteitä niiltä, joiden palveluihin säästöt vaikuttavat.

Kaupunki käynnisti kevättalvella 2023 talousohjelman, joka tähtää talouden tasapainottamiseen vuoden 2027 loppuun mennessä. Osana ohjelmaa kaupunki teki kyselyjä, joissa asukkailta, työntekijöiltä ja järjestöiltä kysyttiin, mistä kaupunki voisi säästää ja mistä ei.

– Saimme paljon sellaista tietoa, jota emme muulla tavalla olisi todennäköisesti saaneet. Kyselyihin vastasi ihmisiä, jotka eivät välttämättä muuten toisi mielipiteitään ilmi, talousjohtaja ­Vesa ­Voutilainen sanoo.

Kysely hyödyttää viestintää

Kyselyiden järjestämiseen oli kaksi pääsyytä. Ensimmäinen oli viestinnällinen. Kyselyn avulla kaupunki pystyi tehokkaasti välittämään tietoa esimerkiksi siitä, miksi talouden ja toiminnan sopeuttamista tarvitaan.

Toinen syy oli tiedon hankinta. Vastausten välittämää tietoa pystyttiin hyödyntämään viranhaltijoiden esitysten valmistelussa ja tarjoamaan poliittisille päätöksentekijöille päätösten tueksi.

Vastaukset olivat monenkirjavia, mutta yksi selkeä viesti niistä välittyi: lapsiin, nuoriin ja vanhentuneeseen väestöön ei vastaajien mielestä pidä kohdentaa säästöjä.

Sen sijaan esimerkiksi vuosittaisesta Valon kaupunki -tapahtumasta tai kansalaisopiston painetusta opinto-oppaasta vastaajat olivat valmiita supistamaan.

​Paljon konkreettisia säästökohteita

Kukin kysely suunniteltiin etukäteen niin, että ne hyödyttävät sekä palveluja käyttäviä vastaajia että viranhaltijoita ja poliitikkoja.

Kyselyt tehtiin sähköisesti. Ne poikkesivat toisistaan esimerkiksi siten, että henkilökunnalle suunnatussa kyselyssä oli eniten avoimia kysymyksiä. Vastaukset olivat hyvin konkreettisia lähtien siitä, mistä koneista ja laitteista voitaisiin luopua.

Asukkaille suunnattuun kyselyyn oli valmiiksi koottu eri vaihtoehtoja, joista kaupunki voisi mahdollisesti säästää. Vastaaja sai tutkia vaihtoehtoja ja valita, mitä hän painottaisi. Vastaaja myös näki, kuinka paljon tietyt säästökohteet oikeasti maksavat ja kuinka paljon niistä leikkaaminen toisi säästöjä.

– Siinä pystyi esimerkiksi itse toteamaan, että jos kaupungin hallinto lakkautettaisiin kokonaan, säästö olisi varsin pieni. Sellaistakin on yleisönosastopalstoilla ehdotettu, Vesa Voutilainen kertoo.

”Saimme paljon sellaista tietoa, jota emme muulla tavalla olisi todennäköisesti saaneet.”

Vesa Voutilainen, Jyväskylän talousjohtaja

Positiivista palautetta

Suurin osa palautteesta oli positiivista. Vastaajat iloitsivat siitä, että heidät otettiin mukaan päätöksentekoon ja että vastaukset luovutettiin poliittisten päättäjien käyttöön.

Kritiikkiä etenkin asukkaat antoivat siitä, että vaihtoehdot säästökohteiksi oli valmiiksi annettu. Se oli kuitenkin tietoinen päätös. Kyselystä jätettiin pois sellaiset lakisääteiset velvoitteet, joista ei voi leikata.

– On turhaa antaa vaihtoehdoksi esimerkiksi ohjaajien merkittävä vähentäminen päiväkotiryhmistä, koska sellaista säästöä kaupunki ei voi tehdä.

Kuitenkin avoimissa vastauksissa sai kommentoida mitä tahansa, ja monet käyttivät tilaisuutta hyväksi. Voutilainen on tyytyväinen vastausten määrään. Asukkaille suunnattuun kyselyyn tuli 3 606 vastausta ja henkilökunnalle suunnattuun 367. Järjestöistä vastauksia tuli 167.

Valmistele ajoissa ja huolella

Kyselyn tekeminen oli ponnistus, mutta Vesa Voutilaisen mukaan asukkaiden ja työntekijöiden osallistaminen on muutenkin osa kaupungin jatkuvaa toimintaa.

– Jos kyselyjä toistettaisiin samanlaisina jatkuvasti, se kuormittaisi. Kun niitä tehdään aika ajoin, ne ovat hyödyllisiä ja maksavat itsensä takaisin ja tuovat tärkeää tietoa.

Voutilainen kuitenkin painottaa, että kyselyt pitää valmistella huolella. Liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoissa niin, että vastauksia oikeasti ennätetään hyödyntää. Lisäksi on tärkeää tehdä kysely hyvin, jotta siitä saadaan irti tietoa, ideoita ja oivalluksia.

Ja vielä: lomakkeen pitää olla äärimmäisen selkeä ja yksinkertainen, jotta vastaajat varmasti ymmärtävät kysymykset samalla tavalla.

Vaikutuksia kannattaa seurata

Jyväskylä aloitti kyselyhankkeen itsenäisesti. Alkuvaiheen jälkeen kaupunki meni mukaan Sitran kokeiluun, jossa asukkaat otettiin asukaspaneelina mukaan talouden suunnitteluun.

Hanke päättyi vuoden 2024 lopussa. Siihen kuului palautekysely, jossa selvitettiin, millaisia vaikutuksia jo tehdyillä säästöillä on ollut.

– Ilman kyselyä vaikutusarvioinnit olisivat jääneet vajavaisiksi, Voutilainen sanoo.

Palautekyselyn myötä joitain säästöjä on peruttu, koska ne ovat vaikuttaneet ihmisiin kohtuuttomasti tai koska niiden hyödyt ovat jääneet taloudellisesti kovin pieniksi. Esimerkiksi yli 75-vuotiaiden, kotona asuvien tieliittymien aurausta päätettiin jatkaa yli talvikauden 2024–2025.

Kaupunki aikoo jatkaa ihmisten osallistamista kyselyillä ja paneeleilla.