Palkitsemisessa on  hyödyntämättömiä mahdollisuuksia

Nykyisin yritysten henkilöstöstä noin puolet kuuluu tulospalkkiojärjestelmien ja henkilöstörahastojen piiriin. Palkkiota maksetaan noin kolmannekselle yritysten henkilöstöstä. EK:n palkitsemistiedustelussa, jota olin aikanaan itse tekemässä, suurin osa yrityksistä arvioi tulospalkkioiden vaikuttaneen myönteisesti toiminnan kehittymiseen, tuottavuuteen ja palvelun laatuun.

Hyvinvointi- ja kunta-alan henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa on pika- tai kertapalkkioiden piirissä, mutta erotuksena yrityksiin, palkkioita maksetaan vain noin joka kymmenennelle. Tarjolla on siitä huolimatta aika hyviä palkitsemisen kokonaisuuksia. Tiedot ovat KT:n ensimmäisestä palkitsemistiedustelusta, jonka tulokset julkaistiin vuosi sitten.

Tällä kaikella on iso merkitys nyt, kun palkkausjärjestelmiä uudistetaan. Hyvin ja oikeudenmukaisesti toimiva palkkausjärjestelmä luo perustan muulle palkitsemiselle. Työmarkkinaosapuolten vuosia valmistelema uudistus edistää palkkojen yhteensovittamista ja mahdollistaa uusien palkkaperusteiden yhdenmukaisen soveltamisen.

"Hyvin ja oikeudenmukaisesti toimiva palkkausjärjestelmä luo perustan muulle palkitsemiselle."

Palkkausjärjestelmäuudistus vaatii organisaatioilta paljon työtä ja paneutumista. Uudistuksen tuloksena joidenkin palkka nousee mutta ei kaikkien. Siksi on hyvä välillä nostaa katse vähän kauemmaksi, ja pitää mielessä kokeneiden palkkausjärjestelmien kehittäjien neuvot. Niiden mukaan kannattaa pyrkiä pitkäjänteisiin ja kestäviin ratkaisuihin. Tyypillisesti ratkaisut edellyttävät yhteistä ymmärrystä ja näkemystä siitä, miten organisaation palkkaprosessi jatkossa toimii.

Palkkausjärjestelmällä ei tarvitse eikä pidä ratkoa kaikkia työntekoon liittyviä kysymyksiä. On hyvä pitää mielessä, että käytössä on edelleen myös muita palkitsemisen elementtejä, aineellisia ja aineettomia.

Tärkeät asiat palkkauksen rinnalla liittyvät ihmisillä usein vaikuttamismahdollisuuksiin, työssä kehittymiseen, tunnustukseen ja palautteeseen sekä työsuhteen jatkuvuuteen ja työajan järjestelyihin.

Ihmiset toivovat, että esihenkilö huomaisi hyvin tehdyn työn ja antaisi siitä tunnustusta. Vuosituhannen vaihteessa yleisin seuraus hyvin tehdystä työstä oli kuitenkin se, että työntekijälle annettiin lisää tehtäviä.

Kuinkahan on nykyisin?