Kuntien taloustilanne heikkeni odotetusti

Monet kunnat ryhtyivät viime vuoden aikana tasapainottaviin toimiin, mistä kertoivat kymmenet ja taas kymmenet uutiset yt-neuvotteluista viime syksynä.

Arviot kuntien palkkasumman kehityksestä vuonna 2024 kertovat talouspaineista. Kuntaliiton julkistamien ennakkotietojen mukaan palkkasumman kehitys alitti palkkojen sopimuskorotusten vuosimuutoksen. Tämä viittaa monen kunnan tehneen toimenpiteitä, joilla työpanosta on saatu vähennettyä. Kun KT:n ajankohtaiskyselyn tulokset maaliskuussa valmistuvat, tiedämme tarkemmin mahdollisten irtisanomisten määristä tai esimerkiksi palkattomien vapaiden käytöstä.

Tulevaisuudessa kuntien taloutta haastavat yleinen talouskehitys ja vielä yksityiskohdiltaan hämärän peitossa oleva valtionosuusuudistus. Valtionosuusuudistus voi muuttaa monen kunnan tilannetta merkittävästi. Kokonaisuutena kuntien talous on aiempaa paljon riippuvaisempi työllisyyden ja talouden kehityksestä. Työvoimapalveluiden siirto kunnille vuoden 2025 alussa lisää kuntien talouden suhdanneherkkyyttä.

Suomen taloudessa käännettä parempaan on odotettu kvartaalista toiseen. Käännettä odotellessa verotulojen heikko kasvu kaivaa kuoppaa julkisen sektorin rahoituspohjalle. Talouden vetoa parantavat poliittiset päätökset ja työmarkkinaratkaisut olisivat luonnollisesti tervetulleita.

Vuotta 2025 on ennakolta helppo pitää kunnille vielä edeltävää vuotta vaikeampana. Realistisen tilannekuvan muodostusta ei helpota se, että kunta- ja aluevaalit sekä työehtosopimusneuvottelut osuvat samalle keväälle. Kuitenkin realismille on välttämätön tarve. Julkisen sektorin tasapainottaminen on vaativaa kaikilla sektoreilla.

Vaikka kunnissa toimintakulut kasvoivat maltillisesti vuonna 2024, huomio kiinnittyy palveluiden ostojen reippaaseen 8 prosentin kasvuun. Hyvinvointialueilla palveluostot kehittyivät ennakkotietojen mukaan vuonna 2024 selvästi maltillisemmin.

"Hyvinvointialueiden talous ei kestä mitään  ennakoimattomia kuluja."

Hyvinvointialueiden talous on edelleen tiukoilla. Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, voimakkaasti kiihtynyt inflaatio nosti toimintamenoja enemmän kuin rahoitusta siirtyi. Lisäksi hintatason nousu ennustettiin hyvinvointialueindeksissä alakanttiin. Ensimmäiseltä vuodelta kirittävää alijäämää syntyi 1,3 miljardia. Vuonna 2024 alijäämää kertyi lukuisten sopeutustoimien jälkeenkin  ennakkotietojen mukaan noin 1,2 miljardia lisää.

Tämä 2,5 miljardia olisi kuitattava ylijäämillä seuraavien kahden vuoden aikana. Aikarajaa ei suosituksista huolimatta aiota siirtää. Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvu menee aikaisempien vuosien alijäämien kattamiseen, joten palvelujen järjestämiseen ei ole juuri laitettavissa lisäeuroja. Palkkojen harmonisoinnin vuoksi palkkakulut kasvavat tänäkin vuonna hyvinvointialueilla nopeammin kuin ansiotasoindeksin ennustetaan kasvavan.

Jos talouden kehitys poikkeaa hyvinvointialueindeksin taustaoletuksista, tämä voi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueiden talouteen. Valtio ei korjaa jälkikäteen ennusteen ja toteutuman välisiä eroja. Vuonna 2023 hinnat ja palkat nousivat selvästi ennustettua nopeammin kiihtyneen inflaation vuoksi. Vuonna 2024 puolestaan hinnat ja ansiot kehittyivät ennustettua hitaammin.

Toivottavaa on, että hyvinvointialueindeksiä kehitettäisiin vastaamaan toteutunutta kehitystä tai vuosittaiset muutokset kumoaisivat toisensa. Tuoreessa muistissa on hintatason yllättävä ja kaikki ennusteet ylittänyt nousu. Esimerkiksi kauppasodan aiheuttama hintatason nousu tai ennakoitua suuremmat palkankorotukset olisivat käytännössä leikkauksia hyvinvointialueiden talouteen.