Markku Jalonen oli etulinjan johtaja loppuun asti – lue, mitä kaikkea kuului 18 vuoteen KT:n johdossa

Kahdeksantoista vuotta missä tahansa työssä on kunnioitettava saavutus. Sen verran aikaa on kulunut siitä, kun Markku Jalonen aloitti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajana helmikuun 1. päivänä 2007.

Vuosien varrelle on mahtunut tiukkoja neuvottelutilanteita, menestyksiä ja pettymyksiä. Jalosen viimeinen työpäivä on 28. helmikuuta, mutta työuran jälkeistä aikaa hän ei ole juuri pohtinut. Jalonen määrittelee johtamistyylinsä ”etulinjassa johtamiseksi”. Siihen kuuluu, että töitä paiskitaan niin kauan kuin vuoro jatkuu, ja vasta sitten mietitään muuta.

Haastattelua tehtäessä KT on juuri saavuttanut muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa neuvottelutuloksen seuraavaksi eli vuoden 2025 eläkeuudistukseksi.

– Olen ylpeä, että pystyin vielä olemaan mukana aiemman vuoden 2017 eläkeuudistuksen lisäksi tässäkin eläkeväännössä, Jalonen sanoo.

” Tämä on ollut todellinen yhteiskunnan näköalapaikka.”

Vaikutusvallan kasvattaminen

Vuosikausien pohjatyön jälkeen KT pääsi Jyrki Kataisen hallituksen aikana neuvottelemaan vuoden 2017 eläkeuudistuksesta tasaveroisena muiden keskusjärjestöjen kanssa. Eläkepöytään pääsy on osa KT:n vaikutusvallan kasvua, joka on jatkunut pitkin 2000-lukua. Vaikutusvallan laajentaminen on ollut Markku Jalosen keskeinen tavoite.

Taustalla on KT:n työyhteisön ja hallinnon joukkuepeli, mutta myös toinen Jalosen johtamista määrittelevä ominaisuus: periksiantamattomuus. Siinä luonteenpiirteessä saattavat näkyä eteläpohjalaiset juuret, Seinäjoelta kotoisin oleva Jalonen sanoo.

Työn tuloksena KT:lla on edustus Kevan hallinnossa ja muissa keskeisissä työmarkkinajärjestöjen hallintoelimissä, joissa tehdään kuntia, hyvinvointialueita ja niiden omistamia yrityksiä koskevia päätöksiä.

Työmarkkinoilla Jalonen on johtanut kahdeksan neuvottelukierrosta. KT on tehnyt liitto- ja toimialakohtaisten kierrosten lisäksi useita keskitettyjä ratkaisuja: raamisopimuksen, työllisyys- ja kasvusopimuksen, kilpailukykysopimuksen – kaikki isoja rakenteellisia muutoksia Suomen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaympäristössä.

– Vuoden 2017 ja 2025 eläkeuudistuksilla on saatu aikaan suuria säästöjä ja kyetty pidentämään työuria. Ne olivat  todella isoja juttuja kansantaloudenkin kannalta.

Mannerlaattojen liikahtelua

KT:n perustehtävä, kuntien ja kuntayhtymien työnantajaedunvalvonta, on yhtäältä pysynyt samana, toisaalta laajentunut hyvinvointialueisiin ja yrityksiin. Vuonna 2021 sote-lakien hyväksymisen myötä KT:sta tuli itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. KT irtautui Kuntaliitosta ja sen hallinto uudistui. Työmarkkinajohtaja Jalosesta tuli toimitusjohtaja Jalonen. Toimintaympäristö on muutenkin muuttunut merkittävästi.

– Suomen työmarkkinajärjestelmä on muuttunut olennaisella tavalla. Voi puhua mannerlaattojen liikkumisesta, Jalonen kuvailee työmarkkinakentän muutosta.

Myös neuvottelutoiminnan kuva on muuttunut. Varsinaisten neuvottelujen lisäksi sopimuskauden aikana käydään nykyään merkittävästi enemmän jatkuvaa neuvottelua niin keskusjärjestöpöydissä kuin KT:n johtamissa pöydissä.

Jalosen mukaan KT:n koko toiminnan taustalla on lähtökohtana se, että suomalaisen hyvinvointivaltion ydinpalvelujen pitää toimia hyvin ja kustannustehokkaasti.

– Tehtävämme on hoitaa nimenomaan jäsentemme asiat hyvin.

Jäsenistöään KT kuuntelee esimerkiksi lukuisissa työnantajaverkostoissa. KT:n asiantuntijat ovat päivittäin yhteydessä jäseniin. Yhteyttä työnantajakenttään pidetään myös KT:n hallinnon kautta.

– Aina voi parantaa. Sen takia olemme viime aikoina pyrkineet lisäämään vuorovaikutusta kuntajohtajien ja hyvinvointialuejohtajien kanssa, Jalonen sanoo.

”Suomen työmarkkina-järjestelmä on muuttunut olennaisella tavalla. Voi puhua mannerlaattojen liikkumisesta.”

Taistelu olemassaolosta

Vähältä piti, että KT ei valvoisikaan hyvinvointialueiden etua. Sote-uudistuksen valmisteluissa niin Juha Sipilän kuin Sanna Marinin hallitusten aikana KT joutui taistelemaan kynsin hampain alueiden edunvalvontatehtävästä, kun valtion virkakoneiston osat harasivat vastaan.

Markku Jalonen kutsuu tätä ”taisteluksi KT:n olemassaolosta” KT:n uudessa historiikissa, joka julkaistaan kevättalvella 2025.

– KT:n vaikutusvalta olisi vähintään puolittunut, ja yrityspuoli olisi jäänyt pois. Se olisi ollut kova isku organisaatiolle ja sen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle, Jalonen viittaa vaihtoehtoon, jossa alueiden edunvalvonta ei olisikaan tullut KT:lle.

Tämä ei ollut  Jalosen KT-uralla ensimmäinen tiukka paikka. Syksyllä 2007, hänen ensimmäisenä vuotenaan työmarkkinajohtajana, KT joutui keskelle hyvin vaikeita neuvotteluja ja Tehyn työtaistelua. Tuhatmäärin hoitajia irtisanoutui, ja Tehy ilmoitti, että suojelutyövoimaa ei tulisi edes synnytyssaleihin ja teho-osastoille.

Eduskunta hyväksyi poikkeuksellisen lain, jonka nojalla olisi voitu määrätä hoitajat töihin. Sopu löytyi viime hetkellä.

Kriittisiin palveluihin kohdistuneen työtaistelun aiheuttama kriisi nähtiin myös vuonna 2022.

Jalosen on vieläkin vaikea käsittää äärimmäisiä työtaistelukeinoja.

– Se on ollut suoraan sanoen järkytys. En voi missään oloissa hyväksyä sitä, että näin voi toimia. Tehy ja Super olivat valmiita vaarantamaan kriittisessä tilassa olevien potilaiden ja keskostenkin hengen. Ne olivat todella kovia paikkoja, hän kertoo.

Politiikkaa hyvinvointipalveluilla

Vuoden 2022 kriisin teki vielä vaikeammaksi rankan julkisuuspelin laajeneminen sosiaaliseen mediaan. Niin sovittelulautakunta kuin KT saivat osakseen kohtuutonta kritiikkiä, Markku Jalonen sanoo. Hän kertoo itse joutuneensa maalittamisen ja uhkailujen kohteeksi.

Jalonen muistuttaa, että kriisiaikojen ja kuukausien sovitteluiden jälkeen syntyneillä sovintoesityksillä saatiin aikaan työmarkkinoiden pisin työrauha. Niillä kyettiin uudistamaan palkkausjärjestelmä, edistämään työvoiman saatavuutta, paikallista sopimista ja palkkatasa-arvoa.

–On syntynyt sellainen käsitys, että nimenomaan Eteläranta tähtää siihen, että suomalaisia julkisia palveluja halutaan rapauttaa ja ajaa alas.

Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa myös niihin on kohdistunut kuntien ohella voimakasta arvostelua. Keskeiset hyvinvointipalvelut ovat poliittisen agendan keskiössä.

– Niistä käydään jatkuvasti yhä kärjistyvää julkista ja poliittista debattia. Se lisääntyi Marinin hallituskaudella, ja varsinkin Orpon hallituskaudella on ollut kohtuuttoman voimakasta arvostelua julkisia palveluja kohtaan.

”On ollut kohtuuttoman voimakasta arvostelua  julkisia palveluja kohtaan.”

Pragmaattinen KT

KT:ta Markku Jalonen kuvailee pragmaattiseksi toimijaksi.

– Jos joku sanoo, että pitää sulkea pois vaikkapa keskitetyt ratkaisut, niin KT:n lähtökohta on, että työkalupakissa pitää olla kaikki vaihtoehdot, koska maailma voi muuttua. Esimerkiksi vuonna 2011 alettiin neuvottelemaan keskitettyä raamisopimusta, vaikka EK:n linjaus oli ollut, että ei tehdä keskitettyjä ratkaisuja.

Jalonen muistuttaa, että julkistyönantajana korostuu laaja yhteiskunnallinen vastuunkanto neuvotteluissa.

– Meillä on suuri vastuu suomalaisen yhteiskunnan ydintoiminnoista.

Jalosta hieman harmittaa, että KT:n työtä ei kenties tunneta riittävän hyvin kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Esimerkiksi tuoreimmat eläkeneuvottelut alkoivat jo syksyllä 2023 tapaamisella pääministeri Petteri Orpon kanssa. Vasta neuvottelujen maalisuoralla julkisuus alkoi kiinnostua.

Taustalla töitä paiskii kymmeniä neuvotteluryhmiä.

– Työmarkkinoiden luonne, neuvottelujen käyminen poissa julkisuudesta, ehkä hankaloittaa työn merkityksen avaamista myös meidän omille jäsenillemme. Kyse on neuvottelutilanteiden luottamuksellisuudesta: yleensä mitä vähemmän julkisuutta, sitä paremmat edellytykset päästä neuvotteluissa eteenpäin.

Yhteisö johtajan takana

Työn yhteiskunnallinen merkittävyys on motivoinut Jalosta jaksamaan kauan KT:n johdossa.

–Tämä on todellinen yhteiskunnan näköalapaikka. On mahdollisuus vaikuttaa, ajaa perustehtävää, mitä varten KT on olemassa. Ehkä sieltä tulee se tyydytys.

Haastattelun aikana Jalonen mainitsee joukkuepelin useaan kertaan. KT:n voima on hyvässä työyhteisössä ja hallinnossa, hän arvioi.

– Selkänoja on turvattu tilanteessa kuin tilanteessa.

Jalonen myöntää, että joskus tiukat tilanteet aiheuttavat paineita. Unet jäävät usein vähiin. Omasta hyvinvoinnista on ollut pakko huolehtia. Jalosella on kestävyysurheilutaustaa, ja aktiivinen liikunta on jatkunut myös työuran aikana. Hiihtokilometrejä kertyy lähes tuhat vuodessa, lisäksi lajivalikoimaan kuuluu golfia, pyöräilyä, sauvakävelyä ja soutua.

– Viihdyn hyvin kotioloissa, mutta mökkeily on minulle henkireikä. Luonto ja järvimaisema, kahden aikuisen lapsen isä sanoo.

Jalosen kalenteri on täynnä viimeiseen työpäivään eli helmikuun loppuun saakka. Sinne asti hän aikoo painaa täysillä.

– Sitten on aikaa miettiä, mitä teen seuraavassa elämänvaiheessa.

Selvää lienee, että aikaa on enemmän liikuntaan ja mökkeilyyn puolison kanssa. Jääkö Markku Jalonen kaipaamaan työstään jotakin?

– On tullut pitkäaikaisia ystävyyssuhteita niin hallinnossa, työnantajapuolella kuin palkansaajapuolella. KT:n toimistossa on ollut hyvä henkilökunta, ja arvostan toimiston osaamista, hän sanoo.

Ammattitaitoinen ja hyvin johdettu KT:n organisaatio pärjää myös tulevaisuudessa, Jalonen uskoo.

– Työmarkkinakentällä käydään jatkuvaa taistelua vallasta. Uskon, että tulevaisuus on hyvä, mutta päivittäin pitää tehdä töitä, jotta KT on tulevaisuudessa vähintään yhtä vahva kuin nykyään.