Miksi Suomi tarvitsee maahanmuuttoa?

Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia ja parempaa maahanmuuttopolitiikkaa, vaativat työmarkkinakeskusjärjestöt yhteisessä kannanotossaan. Ennusteiden mukaan maahanmuuton kasvu vahvistaa työikäisten osuutta väestöstä varsinkin, jos maahanmuutto on  työ- ja osaamisperusteista.

KT järjesti yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa marraskuussa väestöpoliittisen seminaarin. Taloustieteen professori Niku Määttänen totesi seminaarissa, että maahanmuuttajat tulevat Suomeen usein työikäisinä.

– Maahanmuuttajien työllisyyskehitys on ollut hyvin myönteistä. Suurin osa maahanmuutosta on työllisyyttä vahvistavaa, Määttänen arvioi.

KT:n johtava eläkeasiantuntija Juha Knuuti toimi seminaarin järjestäjänä. Hän sanoo, että maahanmuutto tukee myös suomalaista eläkejärjestelmää. Eläketurvakeskuksen laskujen mukaan 10 000 henkilön nettomaahanmuuton lisäys voisi alentaa eläkemaksuja noin yhdellä prosenttiyksiköllä.

– Kun väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee, maahanmuuton lisääminen on aivan keskeisessä roolissa, Knuuti toteaa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt kehuvat Suomessa tehtyjä päätöksiä esimerkiksi maahanmuuttajien lupamenettelyn nopeuttamisesta ja maahanmuuttoprosessien ennakoitavuuden parantamisesta. Jatkossa tarvitaan lisää aktiivisia ja myönteisiä päätöksiä, jotka vauhdittavat työperäistä maahanmuuttoa.

Kansainväliseen rekrytointiin pitää panostaa erityisesti työvoimapula- ja kasvualoilla, keskusjärjestöt toteavat yhteisessä kannanotossaan. Erityisesti täytyy kiinnittää huomiota rekrytointiprosessien vastuullisuuteen.

Työllistymisen esteet pois

Keskusjärjestöt painottavat, että työllistymisen pullonkauloja pitäisi purkaa sujuvoittamalla ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja ammatinharjoittamisoikeuden saamista. Myös kielitaidon eteen tehtävä työ on välttämätöntä, sillä monissa ammateissa ei pärjää ilman suomen tai ruotsin kielen osaamista.

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen totesi keskusjärjestöjen seminaarissa, että kaikkien toimien tueksi tarvitaan paljon tutkimustietoa, sillä maahanmuutossa on kyse monipuolisesta ilmiöstä.

Hän kertoi, että kunnat ja hyvinvointialueet työllistävät puoli miljoonaa palkansaajaa, joista noin ­27 000 on maahanmuuttajataustaisia.

– Kelpoisuuksien ja kielitaitovaatimusten helpottamisella voitaisiin saada merkittäviä vaikutuksia, Jalonen sanoi.

Täystyrmäys rasismille ja syrjinnälle

Maahanmuutto on niin tärkeää, että Suomi käy kovaa kansainvälistä kilpailua työperäisistä osaajista.

– Ja kilpailu kiihtyy koko ajan, Helsingin yliopiston dosentti Pasi Saukkonen huomautti seminaarissa.

On hyvä huomioida, että maahanmuutto synnyttää maahanmuuttoa. Ihmisiä muuttaa sinne, minne heidän maastaan on muutettu ennenkin.

– Olisi erittäin tärkeää saada opiskelemaan tai töihin saapuneet henkilöt jäämään tänne, KT:n Juha Knuuti alleviivaa.

Keskusjärjestöjen mielestä avainasemassa maahan jäämisessä on osallisuuden vahvistaminen työpaikalla, yhteiskunnassa ja lähiyhteisöissä. Mitään syrjiviä tai rasistisia toimia ei saa hyväksyä. Koko perheen kotoutuminen helpottaa Suomeen asettumista.

Maahan muuttavat ihmiset tulevatkin Suomeen usein koko perheen voimin. Siksi myös lasten päiväkodit ja koulut sekä puolison työllistyminen tukevat koko perheen kotoutumista.

Dosentti Pasi Saukkonen pohti seminaarissa, että ihmisillä pitäisi olla rohkeutta ajatella pitkää aikaväliä. Mitä tapahtuu 30:n tai 50 vuoden päästä?

– Maahanmuutto ei ole ratkaisu Suomen väestökehitykseen ja kilpailukykyyn, mutta ei myöskään sen tuho, Saukkonen painotti.

Hänen mielestään maahanmuutosta voi olla paljon hyötyä yhtenä ratkaisuna muiden joukossa.