Paluu keskitettyihin sopimuksiin?

Niin sanottu päänavaussopimus ja kustannustason yleinen linja ovat yleensä syntyneet teknologiateollisuuden sopimusten pohjalta. Tällä hetkellä neuvottelut ovat pahasti kriisiytyneet. Teollisuusliitto ja ammattiliitto Pro uhkaavat laajoilla lakoilla joulukuun aikana, ja työriitojen sovittelut ovat käynnissä. Myös muita lakon­uhkia on ilmassa.

Talouden, ostovoiman ja työllisyyden yhteinen tilannekuva vaikuttaa nyt olevan sopijaosapuolilla täysin kateissa. KT on peräänkuuluttanut useaan otteeseen keskeisille työmarkkinaosapuolille ei vain toimialakohtaisen tilannekuvan, vaan myös Suomen talouden ja työmarkkinoiden yhteisen tilannekuvan merkitystä. Yhteinen tilannekuva katosi samassa yhteydessä, kun EK yksipuolisesti luopui keskitetyistä ratkaisuista.

Etelärannan liittojen vuosia jatkunut voimakkaasti keskitetty palkankorotusten ja sopimusten koordinaatio sai jatkoa, kun SAK:n liitot esittivät yhteisen, kustannustasoltaan kalliin palkkatavoitteen. Etelärannan vetämänä olemme menossa takaisin kohti eräänlaisia keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja, joilta kuitenkin puuttuu kokonaan yhteinen tilannekuva työmarkkinoista

Yhteinen näkemys Suomen työmarkkinamallista puuttuu laajemminkin. Tämä on johtanut siihen, että työmarkkinaratkaisut ja työrauha syntyvät yhä useammin vasta pitkittyneiden neuvotteluiden ja sovitteluiden sekä työtaistelu-uhkien ja työtaisteluiden jälkeen. Kielteiset vaikutukset muun muassa talouteen ja kilpailukykyyn, lakisääteisiin palveluihin ja hoitovelkaan ovat kasvaneet.

Kunta- ja hyvinvointialan sekä niiden yritysten työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 saakka. Palkkausjärjestelmien uudistamista koskevat neuvottelut ovat loppusuoralla. Varsinaiset sopimusneuvottelut käynnistyvät näillä näkymin alkuvuodesta 2025.