Tiesitkö, että tekoälyä voi käyttää työssäoppimisen apuna?

1 Tunnista tekoälyosaamisen tarpeet

Tekoälytaitojen merkitys on kasvanut merkittävästi, ja kunnissa sekä hyvinvointialueilla tekoälyn hyödyntäminen muuttaa työnkuvia laaja-alaisesti. KT:n vuoden 2024 alussa tekemän kyselyn ­mukaan jo kolmasosa henkilöstöstä käyttää teko­älyä säännöllisesti työssään. Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi hakemusten esikäsittelyssä, laskujen käsittelyssä ja tekstien tuottamisessa.

Tekoälystä ei kuitenkaan saa täyttä hyötyä ­irti ­ilman oikeanlaista osaamista. Tekoälyn perustaidot ovat tärkeitä, mutta tarve syventävälle ja toimialakohtaiselle koulutukselle kasvaa koko ajan. Koulutuksen tulee myös huomioida eettiset ja juridiset näkökulmat.

Useat kunnat ottavat lähiaikoina käyttöön teko­äly­ajokortteja, joiden tavoitteena on tunnistaa teko­älyyn liittyvät kriittiset osaamiset. Kortit auttavat ­kehittämään tekoälyosaamista systemaattisesti ­koko työyhteisön tasolla.

Tekoälyopetus ja työn kehittäminen tulisi integ­roida osaksi eri työtehtäviä. Esimerkiksi HR-tehtävissä tekoäly voi auttaa rekrytointiprosessien automatisoinnissa ja henkilöstöhallinnan ­optimoinnissa. Samalla on tärkeää ymmärtää tekoälyn tuottaman tiedon rajoitteet ja eroavaisuudet ihmistyöhön verrattuna.

2 Selkeytä tekoälyn rooli oppimisessa

Tekoäly tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Sen avulla oppimisprosessia voidaan tehostaa monin tavoin.

Yksi tehostamisen tapa on reaaliaikainen tuki ja palaute. Tekoäly voi antaa välitöntä palautetta työsuorituksista ja auttaa parempien päätösten tekemisessä. Esimerkiksi HR-tehtävissä tekoäly voi optimoida työvuorosuunnittelua ja tukea rekrytointia.

Toinen tehostamisen tapa on koulutuksen personointi. Tekoäly mahdollistaa yksilöllisten oppimispolkujen räätälöinnin oppijoiden tarpeiden mukaan.

Kolmas tehostamisen tapa on automaatio. Tekoäly voi automatisoida rutiinitehtäviä, kuten tietojen käsittelyä ja raporttien tuottamista. Tämä vapauttaa aikaa luovempiin ja strategisiin tehtäviin. Tekoälyn tuomat muutokset työtehtäviin voivat kuitenkin vaatia uudenlaisten roolien omaksumista.

Tekoäly voi toimia myös digitaalisena ­mentorina, joka opastaa uusissa tehtävissä ja antaa suosituksia työvälineiden käytöstä. Tämä tekee oppimisprosessista jatkuvan ja mahdollistaa taitojen kehittymisen työn ohessa.

3 Ota huomioon riskit

​Vaikka tekoäly tarjoaa merkittäviä hyötyjä, siihen liittyy myös riskejä. Riskit koskevat erityisesti tietoturvaa ja datan laatua. On tärkeää tunnistaa vinoutuneet tai virheelliset päätökset, jotka voivat johtua huonosta tai epätarkasta datasta. Henkilöstö tarvitsee tekoälyn käytössä kriittisen ajattelun ja tiedon arvioinnin osaa­mista.

Kyberturvallisuus on toinen keskeinen huolen­aihe, sillä tekoälyjärjestelmät käsittelevät usein suuria määriä arkaluonteista tietoa. Kyberhyökkäykset voivat kohdistua tekoälyjärjestelmiin, joten tietoturvasta huolehtiminen ja henkilöstön kouluttaminen tietosuoja-asioissa ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Tekoälyä hyödyntävien organisaatioiden täytyykin inves­toida myös turvallisuuteen ja varmistaa, ­että järjestelmät on suojattu mahdollisia hyökkäyksiä vastaan.

4 Tekoäly ratkaisee ongelmia

Tekoäly voi ratkaista monia työssä oppimiseen liittyviä pulmia. Yksi yleisimmistä ongelmista on ajan puute. Tekoäly voi auttaa automatisoimalla rutiinitehtäviä ja vapauttamalla näin aikaa oppimiselle ja kehittymiselle.

Toinen yleinen ongelma on luovuuden ja ideoiden puute, etenkin kiireessä. Tekoäly voi tuoda ­uusia näkökulmia ja ideoita esimerkiksi projektisuunnitteluun tai ongelmanratkaisuun.

Suurten tietomäärien analysointi on myös haastavaa. Tekoäly pystyy analysoimaan ja tiivistämään valtavia datamääriä, mikä helpottaa olennaiseen keskittymistä ja nopeaa sekä tehokasta päätöksentekoa. ■