Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kehitysjohtaja Johan Sanmark: ”Tekoäly lisää sote-ammattilaisten tuottavuutta”

Vauhti on ollut ­hurja. ­Vielä viime ­syksynä Länsi-Uudenmaan hyvin­vointialueella ­vasta mietittiin, miten teko­äly voitaisiin ottaa käyttöön.

Nyt Nummelan terveyskeskuksen lääkärit käyttävät potilastyössä apunaan automaattista kirjaamista. Siinä ­l­ääkäri nauhoittaa keskustelunsa potilaan ­kanssa, ja tekoäly muodostaa ­puheesta käyttökelpoiset potilaskirjaukset, jotka lääkärin tarvitsee vain tarkastaa.

Muutos on lisännyt lääkärien työtyytyväisyyttä, koska he voivat keskittyä ­entistä enemmän potilaisiinsa.

Miten tähän on päästy?

Kuin tieteiselokuvasta

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Johan Sanmark istuu Espoon Otaniemessä läppäri edessään. Hän avaa ­videon selittääkseen tekoälyn käyttömahdollisuuksia.

Videolla nainen puhuu ­tekoälyllä ­luodun virtuaalihahmon kanssa video­puhelua. Avatar ymmärtää naisen ­puhetta antibioottilääkityksestä ja ­antaa tälle neuvoja sen käytöstä.

Kyseessä ei ole scifi-elokuva, vaan yhdysvaltalaisen Hippocratic AI:n ­kehitteillä oleva virtuaalihoitaja. Esimerkki todistaa, että tekoälyä voisi käyttää melkein mihin vain sote-alalla, jos ­tekoälylle annettaisiin pääsy potilastietoihimme.

Mutta vaikka tekniikan mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, ­käytännön ­kehitystyö tekoälyn parissa ei ole mutkatonta.

Jokainen meistä käyttää tekoälyä

Sanmark muistuttaa, että ­tekoäly on keksitty jo 1950-luvulla. Lähes ­jokainen meistä käyttää sitä päivittäin, ­esimerkiksi roskapostien automaattiseen suodattamiseen.

Se mikä on uutta, on generatiivinen tekoäly. Se tarkoittaa sisältöä tuottavaa tekoälyä, joka osaa luoda tekstiä, kuvaa ja videoita ja olla vuorovaikutuksessa ­ihmisen kanssa. Juuri tämä generatiivinen tekoäly on viimeisen parin vuoden aikana ottanut isoja kehitysharppauksia eteenpäin.

– Se luo valtavan potentiaalin hyvinvointialueille, Sanmark sanoo.

Hetki, jolloin havahduttiin

Aika tarkalleen vuosi sitten kehitysjohtaja Johan Sanmark havahtui siihen, että uusi tekoälyteknologia muuttaa nopeasti sote-alan toimintaympäristöä. Tämän havainnon hän teki seuraamalla ­kehitystä Yhdysvalloissa, jossa tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa jo paljon.

– Teimme digipalvelujohtaja Tommi Kuukan kanssa aktiivisen ­päätöksen, ­että haluamme olla tässä kehityksen eturintamassa, Sanmark sanoo.

Samalla mukaan tuli Veera ­Vihula, joka työskentelee hyvinvointialueen ­tekoälyohjelman ohjelmapäällikkönä. Hän suhtautuu tekoälyyn innostuneesti. 

– Puhumme melkein teollisesta vallankumouksesta. Vauhti on niin kovaa, että emme edes tiedä, mitä voimme ­tehdä ensi vuonna, Vihula sanoo.

Muutos alkoi konkretisoitua Länsi-­Uudenmaan hyvinvointialueella niin, ­että ensin tunnistettiin noin 50 teko­älyn käyttökohdetta. Niitä löytyi niin hallinnosta kuin sote-palveluistakin.

Näistä valittiin neljä painopistettä, joihin alettiin kehittää omia tekoälyratkaisuja. Painopisteitä ovat monikielisyydessä auttavat käännös- ja tulkkauspalvelut, sote-ammattilaisten kirjallisten töiden vähentäminen, asiakasohjaus sekä yleinen työarjen sujuvuuden lisääminen.

”Puhumme melkein teollisesta vallan-kumouksesta. Vauhti on niin kovaa, että emme tiedä, mitä voimme tehdä ensi vuonna.”

 

Veera Vihula, ohjelmapäällikkö

Kielinero esittelyvideossa

Johan Sanmark aukaisee toisen videon. Siinä esiintyy hän itse. Sanmark esittelee itsensä videolla sujuvasti ensin suomeksi ja sitten ukrainaksi.

Mutta itse asiassa Sanmark ei osaa ollenkaan ukrainaa. Eikä kyseinen mies ole edes Sanmark, vaan tekoälyn luoma, hämmästyttävän aidonnäköinen  jäljitelmä ­hänen äänestään ja vartalostaan.

– Se en ole minä, vaikka ­komealta näyttääkin, Sanmark sanoo hymyssä suin. 

Tämän tyyppisille videoille voisi ­olla käyttöä esimerkiksi erikielisten työntekijöiden perehdytyksessä, sillä tekoäly on loistava käännösapuri.

”Teimme aktiivisen päätöksen, että haluamme olla kehityksen eturintamassa.”

Johan Sanmark, kehitysjohtaja

 

Toimivia sovelluksia

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijät käyttävät tekoälyä esimerkiksi niin, että Microsoft ­Copilot -­sovellus on otettu osaksi internet-­selainta, jolloin sillä voi tehdä ­nopeasti tiivistelmiä tai esityksiä.

Lisäksi kielenkääntäjien käännös­ohjelmaan on liitetty tekoälysovellus, jolla käännös syntyy aiheesta tehdyn diplomityön mukaan 37 prosenttia ­nopeammin kuin pelkästään ihmisen kääntämänä. Tekoäly on käytössä myös kyselyjen avovastausten analysoinnissa.

Henkilöstöä rohkaistaan käyttämään tekoälyä. Heitä myös koulutetaan teko­älyn vastuullisessa käytössä, jossa huomioidaan asiakkaiden tietosuoja.

Eniten huomiota Länsi-Uudenmaan ­hyvinvointialue on saanut automaattisista potilastietokirjauksistaan. Siinä on todella isoja mahdollisuuksia.

Samaan aikaan, kun sote-alan ammat­ti­laista on pulaa, heidän työaikaansa ­menee paljon kirjaamiseen. Yhdysvalloissa yritykset väittävät ­onnistuneensa säästämään 1–2 tuntia lääkärin työpäi­västä automaattisella kirjaamisella.

– Sehän on ihan huikea tulos, kun ajatellaan, kuinka paljon lääkäreitä on, Sanmark sanoo.

Hän muistuttaa, että näistä ­­tulok-sista ollaan ­Länsi-Uudellamaalla ­vielä kau­kana. Nummelassa lääkärit ovat käyttäneet automaattisia potilaskirjauksia terveyskeskuksessa kesäkuun ­alusta asti.

Rohkaisevia tuloksia

Tähän mennessä tulokset ovat rohkaisevia, mutteivat sensaatiomaisia. Teko­älykirjaamisen avulla on kuitenkin ­onnistuttu parantamaan lääkärien työtyytyväisyyttä.

– Kukaan ei hakeudu sote-alalle ­siksi, että voisi kirjata asioita tietojärjestelmiin, vaan tekemään omaa ammattitaitoaan vastaavaa työtä, Sanmark selittää.

Sanmark on itsekin lääkäri ja käynyt testaamassa kirjaamissovellusta. Myös potilaat ovat olleet suopeita muutok­sille, sillä yksikään potilas ei ole kieltäytynyt vastaanoton nauhoittamisesta.

Automaattista kirjaamista aiotaan laajentaa useampaan Länsi-Uudenmaan terveyskeskukseen ja myös muiden ­sote-ammattilaisten töihin. Syynä on työtyytyväisyyden lisäämisen ­lisäksi tuottavuus.

– Kyllä tekoäly lisää sote-ammattilaisten tuottavuutta, Sanmark uskoo, mutta ei tarkoita muutoksen tapahtuvan hetkessä.

Veera Vihulan mukaan tekoäly on ­aivan ratkaisevassa roolissa, kun hyvin­vointialueet yrittävät tulla toimeen vanhenevan väestön ja työvoimapulan ­kanssa.

– Tekoäly ei ole mitään erillistä kehit-­tämistä, vaan ihan keskeisessä ­roolissa siinä, että pystymme parantamaan ihmis­ten hoitoon pääsyä, ­Vihula sanoo.

Säädökset hidasteena

Johan Sanmark ottaa käteensä kännykän ja kytkee tekoälysovellus ­ChatGPT:n ­kehittyneen puheversion ­päälle. EU-­sää­-telyn takia sitä ei saa käyttää Suo­messa, joten Sanmark panee VPN:n ­päälle niin, että näyttää kuin olisimme Yhdysvalloissa.

Sovellus olisi käyttökelpoinen hoitotyössä, sillä sitä voitaisiin käyttää ­simultaanitulkkina, jos potilas on vieraskielinen.

– Mutta uuden EU:n tekoälyasetuksen mukaan on kiellettyä, että sovellus tunnistaa tunteita, Sanmark sanoo.

Sanmark suhtautuu tekoälyn sääntelyyn huolestuneesti, sillä suurin osa merkittävistä tekoälysovelluksista luodaan Yhdysvalloissa, eikä niistä kaikkia voida tuoda Eurooppaan sääntelyn ­takia. 

– Tällä tulee olemaan valtava negatiivinen vaikutus koko EU:n taloudelle, Sanmark sanoo.

Vaikka kyseistä sovellusta ei voi suoraan käyttää, pyrkii Sanmarkin ­tiimi ratkaisemaan asian toisella ­tavalla. ­Euroopassa on useita yrityksiä, jotka kehittävät EU-sääntelyn mukaisia tulkkaussovelluksia, jotka voisivat soveltua potilas- ja asiakastyöhön.

Säätelyn ongelma on ­tunnistettu ­sosiaali- ja terveysministeriössä, ­joka on teettämässä selvitystä tekoälyn sääntelyn pelisäännöistä suomalaisissa sote-­palveluissa.  

”Tekoälyn nopea kehitys luo valtavan potentiaalin hyvinvointialueille.”

 

Johan Sanmark, kehitysjohtaja

Pitkän aikavälin suunnitelma

Tekoälysovellukset on otettu Länsi-­Uudenmaan hyvinvointialueella pääosin myönteisesti vastaan, vaikka kriittisiä ­kysymyksiäkin tuli aluksi.

Johan Sanmark pitää tärkeänä, että tekoäly on ylimmän johdon agendalla vahvasti mukana. Tekoälyn kehittäminen vaatii monivuotisen suunnitelman. Myös henkilöstö tulee ottaa mukaan.

– Tekoälyn kehittäminen vaatii innos­tuneita ihmisiä, jotka pohtivat oman työnsä kautta tekoälyä ja pystyvät jaka­maan kokemuksiaan kollegoilleen, ­Veera Vihula sanoo.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue toi potilastietojen kirjaussovelluksen ­ensimmäisenä julkiselle sote-­alalle. ­Ennen kuin potilaskirjauksia ­voitiin auto­matisoida tekoälyllä, työ vaati riskien ­arviointia ja tietosuojavaikutusten läpikäyntiä. Itse sovelluksen kehitystyö on tilattu it-yritykseltä.

– Me olemme pystyneet kypsyttämään sote-­alaa siihen, että tekoälyn ­mukaanotto poti­lastyöhön on mahdollista. Se on vauhdittanut asioita, Sanmark riemuitsee.

Alueilla tehdään yhteistyötä

Vaikka Johan Sanmark ja Veera Vihula kertovatkin Länsi-Uudenmaan saavutuksista mielellään, he korostavat muidenkin hyvinvointialueiden hyödyntävän tekoälyä.

Ainakin Kanta-Hämeen ja Pohjois-­Pohjanmaan hyvinvointialueet kehittävät omia automaattisia potilaskirjaussovelluksiaan. Hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä tekoälyverkostossa, joka ­kokoontuu kolmen viikon välein.

– Yhteistyö on tärkeää, että ­vältämme päällekkäistä tekemistä ja voimme vaihtaa hyviä kokemuksia, Veera ­Vihula ­sanoo.