Porvoon kaupungin kehitysjohtaja Charlotta Grönqvist: Koulutus siivittää tekoälyn käyttöön

Puolitoista vuotta sitten Porvoon kaupungin johtoryhmä havahtui siihen, että tekoäly tulee ryminällä.

– Olimme silloin yksi­mielisiä siitä, että teko­älyn käytössä on merkittäviä mahdollisuuksia. Toki niin, että sitä pitää käyttää vastuullisesti ja eettiset periaatteet huomioiden, Porvoon kaupungin kehitysjohtaja Charlotta Grönqvist kertoo.

Tekoälyn käyttöönotto Porvoossa ­eteni niin, että laajennettu johtoryhmä ­pohti työpajassa tekoälylle käyttötarkoituksia. Ryhmä päätti, että kaupungissa hyödynnetään tekoälyä pääasiassa hallinnon ­tehostamisessa, asiakaspalve­lussa ja viestinnässä sekä tiedolla johtamisessa.

Grönqvist korostaa, ettei ­johtoryhmä näe tekoälyllä olevan sinänsä itseis­arvoa. Tekoälyn arvo tulee siitä, miten se tukee kaupungin tavoitteita, kuten kaupunkistrategian tai digiohjelman tavoit­teita, esimerkiksi toiminnan tehosta­mista. Tekoälystä voi olla hyötyä myös talouden tuottavuus- ja tasapainotus­ohjelman toteuttamisessa.

Grönqvist arvioi, että Porvoo on keskitien kulkija siinä, miten nopeasti tekoälyä otetaan käyttöön.

– Suuret kaupungit tietenkin johtavat satsauksissa. Meille on talousarviokysymys, halutaanko kirittää tahtia vai ei. ­Sitä keskustelua erityisesti poliitikot käyvät tällä hetkellä.

Tiedon laadun oltava hyvää

Porvoossa tekoälyä hyödynnetään toistaiseksi osana olemassa olevaa tuotetta, kuten Microsoft-perhettä.

– Emme itse kehitä, enemmänkin puhutaan käyttöönotosta. Muutama vuosi sitten otimme käyttöön tekoälyavusteisen chatbotin. Siinä oli haasteena ymmärtää, mikä meidän ihmisten rooli on ja mitä tämä botti tekee.

Grönqvistin mukaan kaikkein tärkeintä on, että tekoälyllä työstettävä ­tieto on oikeaa ja ajantasaista. Siinä teko­älyn käyttäjillä on iso vastuu.

– Pidän onnistumisena, että ­ympäri ­organisaatiota on havahduttu tiedon laatuun panostamiseen. Olemmekin ­perustaneet työryhmän, joka valvoo tiedon laatua.

Porvoossa tekoälyä on tähän ­men-nessä käytetty esimerkiksi teiden kunnossapidon työkalussa, joka tunnistaa vikoja koneoppimisen avulla. Sitä on käytetty myös koulun lämmityksen optimointiin, jonka avulla saavutetaan säästöjä niin kaupungille kuin ­ilmastolle. ­Vieraslajien löytämisessä hyödynnetään ­Crowd sourcing -työkalua.

Pisimpään käytössä on ollut Porvoon verkkosivuilla oleva tekoälyä hyödyn­tävä asiakaspalvelija, chatbot. Se laajentaa palveluvalikoimaa.

Kouluttaminen on tärkeintä

Charlotta Grönqvistin mukaan melko nopeasti huomattiin, että  ­tärkeintä on kouluttaa henkilöstö käyttämään tekoälyä. Koulutus on jaettu eri kategorioihin. Ensin kaikille opetetaan perusasiat ja teko­älyn tuomat mahdollisuudet. Vasta sen jälkeen opetetaan, ­kuinka hyödyntää teko­älyä omassa työssään.

Muutosvastarintaa työntekijöiden keskuudessa ei ole ollut.

– Ehkä ennemmin on vähän ­sellaista henkeä, että ”tämäkö oli nyt tässä ­tämä kuuluisa tekoäly”. Tähän asti käyttöön­otto onkin ollut helppoa, koska on ­ollut enemmän kiinnostusta kuin vastustusta. Kaikki ovat olleet samaa ­mieltä ­siitä, että tekoälyä pitää osata hyödyntää.

Käytännössä tekoäly näkyy työntekijöille vain työvälineenä muiden ­joukossa. Esimerkiksi niin, että ­ohjelma tekee ­automaattisesti yhteenvedon tekstistä.

– Vaikeinta ihmisille tuntuu olevan eettinen puoli. Siitä on meillä syntynyt eniten keskustelua. Ihmiset ovat tällä ­saralla nykyään hyvin valveutuneita.

”Vaikeinta tuntuu olevan eettinen puoli. Siitä on syntynyt eniten keskustelua”

Charlotta Grönqvist, kehitysjohtaja

Vaatii muutosjohtamista

Grönqvistin mukaan tekoäly, kuten ­mikä tahansa uusi asia, vaatii muutosjohtamista.

– Porvoolla on ­kaupunkistrategiaan pohjautuva digiohjelma, jossa teko­äly on mainittu useassa kohdassa. Yksi työnte­kijä on nimetty tekoälysparraa­jaksi. ­Kasvun ja oppimisen toimialalla on työryhmä, ­joka pohtii tekoälyn käyttöä opetuksessa ja arvioinnissa. Teko­älyn tiimoille on myös perustettu tiedon­ohjaustyöryhmä.

Kaupungilla on jo arkkitehtuuri­ryhmä, joka arvioi kaikki uudet järjestelmät.

– Heidän kysymyspatteristoonsa on lisätty muutama kysymys tekoälystä, Pyydämme heiltä kantaa, jos halu­amme ottaa käyttöön jonkin uuden tekoälyjärjestelmän.

Tekoälyn käyttöönoton yhtey­dessä Porvooseen ei ole rekrytoitu uusia työntekijöitä.

Mittaaminen hankalaa

Grönqvistin mukaan Porvoossa ei ole ­vielä näin käyttöönoton alkuvaiheessa mitattu tekoälyn vaikuttavuutta. Käyttöönottoa kuitenkin halutaan seurata tiettyjen mittareiden avulla. Näitä mittareita ovat henkilöstön kouluttautuminen, ­moniko johtoryhmästä on suorittanut tekoälykurssin, monessako ­tekstissä on viittaus tekoälyyn ja monessako asiakaspalvelutapaamisessa on hyödyn­netty tekoälyä.

– Vielä ei ole dataa siitä, onko tekoäly muuttanut mitään, mutta meillä on sellainen vaikutelma, että se tehostaa ­työtä. Varsinkin tietojen löytäminen on paljon helpompaa.

Vaikka tekoälyn vaikuttavuutta on vaikeaa tutkia, niin sitäkin yritetään ­mitata esimerkiksi laskemalla, ­montaako prosessia on muokattu.

– Toki myös tekoälyyn käytetty raha on perusmittari. Numerot kasvavat ­koko ajan. Esimerkiksi kohta meillä alkaa ­uusi koulutuspaketti.

Grönqvist toteaa, että tekoäly muuttaa työtä yhtä aikaa hitaasti ja nopeasti.

– Kuntasektorilla vaikutukset ovat enemmänkin hitaita, mutta jos katsotaan muutamia vuosia eteenpäin, voi ­tulla isoja muutoksia. Esimerkiksi Por­voossa menee paljon rahaa ja aikaa tekstien kääntämiseen. Todennäköisesti viiden vuoden kuluttua tekoäly kääntää suuren osan ainakin sisäisestä viestinnästä.

Yhteistyötä ja toisilta oppimista

Charlotta Grönqvist painottaa ­kuntien ja myös hyvinvointialueiden välisen ­yhteistyön merkitystä tekoälyn käyttöönotossa. Porvoossakin on tilattu koulutuksia ja käyty samoissa koulutuk­sissa ja työpajoissa muiden kuntien kanssa.

– Olen melko varma, että ne käyttötavat, jotka koetaan hyviksi yhdessä kunnassa tai alueella, pätevät myös muualla. Kun olemme käyneet samoissa koulutuksissa, siitä on tullut lisäarvoa, kun perustietämys eri käyttötavoista on kasvanut.

Valtionvarainministeriö on asettanut lokakuussa ministeriöiden generatiivisen tekoälyn yhteistyöryhmän. Ryhmään toivotaan ministeriöiden lisäksi mukaan muun muassa kuntia. Porvoo on jo lähtenyt mukaan.

– Toivon, että muutkin kaupungit ja kunnat tulevat. Toisiltamme oppiminen on hyvä tapa edetä tässä asiassa.