Tilastot
5
/2024

Teksti: Piitu Parmanne, työmarkkinatutkija

Uudet tilastot antavat ensi kertaa faktatietoa hyvinvointialueiden henkilöstömääristä, vilkaise uudet kiinnostavat luvut!

Kunta-  ja hyvinvointialalla työskentelee yhteensä 445 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä kasvoi kunnissa ja hyvinvointialueilla. 

Soteammattilaisia.

Henkilöstömäärä kasvoi sekä kunta- ­että ­hyvinvointialalla. Molemmilla aloilla henkilöstömäärä kasvoi noin prosentin eli 2 000 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. ­Manner-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli lokakuussa 2023 noin 219 000 palkansaajaa. Hyvinvointialueilla ja -yhtymissä työskenteli tuolloin noin 226 500 palkansaajaa. Hyvinvointialaa koskevat tiedot ovat helmikuulta 2024. 

Tuoreet tilastot kertovat nyt ­ensimmäistä kertaa henkilöstön tosiasiallisen määrän hyvinvointia­lueilla. Tähän saakka tiedot ovat perustuneet KT:n arvioon henkilöstön siirtymisestä vuoden 2023 alussa kunnista hyvinvointialueille. Tiedot ovat ­Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkat -tilastosta, jonka nimi oli aiemmin Kuntasektorin palkat. 

 

Kunta-alalla on359 työnantajaa

Kunta-alan työnantajia ovat 293 kuntaa ja 66 kuntayhtymää, joista suurin osa on koulutuskuntayhtymiä tai maakuntaliittoja. Yli 90 prosenttia kunta-alan henkilöstä työskentelee kunnissa. Kuntayhtymien henkilöstön osuus on alle kymmenen prosenttia.

Kunta-ala on naisvaltainen, ja naisten osuuden odotetaan yhä kasvavan. Vuonna 2023 miehiä oli henkilöstöstä joka neljäs. Henkilöstön keski-ikä oli 46,2 vuotta. Miehet olivat keskimäärin pari vuotta naisia vanhempia. Merkittävä osa, lähes kolmannes henkilöstöstä oli yli 55-vuotiaita. Yli 60-vuotiaita oli 14 prosenttia.

Kunta-alalla työskennellään joko virka- tai työsuhteessa. Vuonna 2023 runsas kolmannes (36 prosenttia) toimi virassa.  Virassa työskentelevät muun muassa opettajat ja eläinlääkärit. Heidän ­lisäkseen monissa teknisen alan tehtävissä työskennellään virassa.

Määräaikainen työ- tai virkasuhde oli 26 prosentilla henkilöstöstä. Osa-aikaista työtä teki 13 prosenttia. Lyhyt työaika on yleisintä työuran ­alku- ja loppupäässä. Alle 30-vuotiaista osa-aikaisesti työskenteli 18 prosenttia ja yli 60-vuotiaista 17 prosenttia. 

 

Hyvinvointialalla on 24 työnantajaa

Hyvinvointialan työnantajia ovat 21 hyvinvointialuetta ja kolme hyvinvointiyhtymää (HUS sekä ­laboratoriopalveluja tuottavat Islab ja Nordlab). ­Hyvinvointialan henkilöstömäärään on laskettu mukaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastusalan henkilöstö.

Hyvinvointialan henkilöstö on aavistuksen kunta-­alaa nuorempaa. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2024 helmikuussa 44,4 vuotta, eli pari ­vuotta vähemmän kuin kunta-alalla. Miehet olivat lähes kaksi vuotta naisia nuorempia. Henkilöstöstä noin joka neljäs on yli 55-vuotias.

Myös hyvinvointialalla suurin osa henkilös­töstä on naisia, 84 prosenttia. Miesten osuus vaihtelee ikäryhmän mukaan. Eniten miehiä on 25–40-vuotiaissa, joista joka viides on mies. Tässä ikäryhmässä miehet työskentelevät naisia useammin lääkäreinä, pelastajina tai ensihoitajina.

Työsuhteessa työskenteli 83 prosenttia henkilöstöstä. Loput työskentelivät virkasuhteessa. Vakinainen työ- tai virkasuhde oli 80 prosentilla ja määrä­aikainen noin 18 prosentilla henkilöstöstä. Kaksi prosenttia henkilöstöstä oli opiskelijoita. .

Osa-aikatyötä teki vuoden 2024 helmikuussa 19 prosenttia naisista ja 11 prosenttia miehistä. Osa-­aikatyö on hyvinvointialueilla yleisempää kuin kunta-alalla. Työajan lyhentäminen oli yleistä alle 20-vuotiailla ja yli 60-vuotiailla työtekijöillä.  Naiset tekevät keskimääräistä useammin ­osa-aikatyötä myös 30–39-vuotiana. 

8.11.2024