Siun soten turvallisuuskoulutus löysi aikansa

Osaamisen kehittämisen päällikkö Sari Salminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotesta kertoo, ­että alueella päätettiin kouluttaa henkilöstöä turvallisuudesta entistä paremmin, ­koska työhyvinvointikyselyissä nousi toistuvasti esille työntekijöihin kohdistuva väkivallan uhka.

– Aiemmin koulutuksissamme on ­ollut kyse enemmän akuutteihin tarpeisiin vastaamisesta. ­Esimerkiksi ­yksikössä on ­tapahtunut hälyttävä ­tilanne ja esihenkilö on kokenut, että tarvitaan osaamisen vahvistamista vastaisen varalle, hän sanoo.

Ratkaisuksi löytyi ­hyvinvointialueella jo vuosia käytössä olleen Avekki-toimintamallin räätälöinti. Lisäksi koulutuksia nivotaan nykyisin entistä paremmin ­yhteen päivittäisen työskentelyn kanssa.

Savonia-ammattikorkeakoulun ­rekisteröity toimintamalli Avekki keskittyy väkivalta- ja uhkatilanteiden ­ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Koulutuksissa nousevat esille ­esimerkiksi työntekijöiden vuorovaikutustaidot, ­kuten provosoimaton kehonkieli ja ­oikeat sanavalinnat.

Erilainen riski, erilainen koulutus

Työntekijät on jaoteltu kahteen ­kate-goriaan uhkatilanteiden riskin mukaan. ­Ensimmäinen koulutus on ­suunnattu ryhmille, jotka kohtaavat työssään ­ilmeistä väkivallan uhkaa. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi kotihoidon, asumispalvelujen, lastensuojelun sekä vammaispalvelujen parissa työskentelevät. Puolet 12 tunnin koulutuksesta on teoriaa ja puolet käytännön harjoittelua, kuten itsensä suojaamista ja potilaan hallintaa.

Toinen koulutus on suunnattu työntekijöille, jotka eivät kohtaa väkivallan uhkaa säännöllisesti, kuten esimer­kiksi toimistotyötä tekeville. Kuuden tunnin koulutus on teoriapohjainen ja siinä painotetaan itsensä suojaamiseen liittyviä harjoitteita. Koulutusta voidaan räätälöidä lisää yksikön tarpeen mukaisesti.

– Esimerkiksi jossain voidaan tarvita taitoja potilaan turvalliseen kiinnipitämiseen vaikkapa välttämättömän lääkkeen antamisen takia, koulutuksia organisoiva työsuojeluvaltuutettu Markus Haukka kertoo.

Osaamisen kehittämisen päällikkö Sari Salmisen mukaan esihenkilöiden on helpompi tilata koulutusta, kun alustavaa ryhmittelyä väkivallan uhan ­osalta on jo luotu.

Suunnittelu helpottaa työtä

Turvallisuuskoulutusten uudistamiseen kuuluu myös niiden parempi nivominen osaksi yksiköiden työskentelyä ja päivittäistä toimintaa. Ne on myös jaksotettu tietyille kuukausille.

Aiemmin yksikössä järjestettyyn turvallisuuskoulutukseen pystyi työkiireiltään osallistumaan välillä vain muu­tama työtekijä, mutta nyt osallistujamäärät ovat nousseet.

– Kun koulutuksen ajankohta on tiedossa pitkälle etukäteen, on esihenkilöiden helpompi tehdä henkilöstösuunnittelua. Esimerkiksi tällä hetkellä syksyn koulutusjaksot ovat jo tiedossa, osaamisen kehittämisen päällikkö Sari Salminen sanoo.

Suunnittelu mahdollistaa ­tarpeeksi isot koulutusryhmät, jotta koulutukset saadaan täysimääräisesti käyttöön. ­Uudenmallinen turvallisuuskoulutus on iso satsaus työnantajalta.

– Kun suuri osa ­henkilökunnasta osallistuu kahden päivän ­koulutukseen, tarkoittaa se sijaisjärjestelyjä ­yksiköissä. Kouluttajien kustannukset on ­koh-distettu yhteen yksikköön eli meille, Salminen sanoo.

Kouluttajien jaksaminen tärkeää

Koulutuksia organisoiva työsuojeluvaltuutettu ja kouluttaja Markus Haukka kiittelee uutta koulutuskäytäntöä toimivaksi. Hän kertoo, että kouluttajilta meni aiemmin yllättävän paljon aikaa jo siihen, kun koulutuksia ruvettiin esihenkilön kanssa suunnittelemaan.

– Aiemmin koulutuspyyntöjä tuli ripotellen sieltä täältä. Välillä vaadittiin paljon sovittelemista löytää sopivat ajankohdat ja tilat, Haukka sanoo.

Koulutukset ovat nyt säännöllisempiä ja uusia kouluttajia on koulutettu. Tavoitteena on, että yksittäinen kouluttaja ei kuormitu liikaa, sillä turvallisuusaiheiset koulutukset ovat rank­koja myös kouluttajille. Nyt jokainen kouluttaja kouluttaa kuukauden syksyllä ja ­keväällä.

– Näin kenellekään ei tule pitkää koulutusjaksoa kerrallaan, Markus Haukka sanoo.

Uudet kouluttajat työskentelevät päätoimisesti sairaanhoitajina, ­lähihoitajina ja ohjaajina psykiatrisella puolella ja vammaispalvelujen alueella.

Haukka on itse pitänyt Avekki-koulutuksia vuodesta 2012 lähtien. Tällä hetkellä työsuojeluvaltuutetun tehtävä työllistää häntä täysipäiväisesti. Hän pystyy kuitenkin irrottautumaan omasta työstään esimerkiksi tilanteessa, jossa jossakin yksikössä tarvitaan tilapäistä muutaman tunnin tukea erityisen haastavasti käyttäytyvän potilaan tai asiakkaan takia.

Uhkaa ei voi poistaa kokonaan

Onko uudenmallisesta koulutuksesta sitten jo jotain tuloksia näkyvissä? Koulutuksia organisoivan Markus Haukan ­mukaan on vielä liian aikaista sanoa, ­mikä on uudenmallisen koulutuksen vaikutus väkivaltatilanteiden määrään.

Tähän asti väkivallan uhan kokemus on kasvanut vuosittain koko sen ajan, kun Avekki-koulutukset ovat olleet käytössä vuodesta 2012. Tulos on ristiriitainen, mutta sille löytyy selitys.

– Kasvun voi olettaa osittain johtuvan siitä, että koulutus saa osallistujat ajattelemaan väkivaltaa ilmiönä. Se madaltaa kynnystä tehdä ilmoitus järjestelmiin, mikä on hyvä asia, hän sanoo.

Onnistumisen kokemuksia löytyy

Muistisairaiden ja psyykkisesti sairaiden ihmisten hoitamiseen liittyy aina väkivallan uhkaa, vaikka työntekijöitä koulutettaisiin miten paljon tahansa.

Markus Haukan mukaan turvallisuuskouluttaja kokee onnistuneensa työssään, kun hän lukee ilmoitusjärjestelmästä kuvauksen uhkatilanteesta, josta kaikki osapuolet ovat selvinneet vahingoittumattomina.

– Toki sellaiseen tilanteeseen liittyy aina jonkinasteinen henkisen väkivallan kokemus työntekijällä. Uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkihoito onkin äärimmäisen tärkeää ja toivon, että esimiehet ovat hereillä sen suhteen. Meillä on siihenkin oma, hyväksi koettu malli ­olemassa, työsuojeluvaltuutettu Haukka toteaa.