Rehtori Kirsi Lahti: ”Turvallisuus on yhtä tärkeä kuin opetussuunnitelma”

Vantaan ­peruskouluissa on erilaisia vaaratilanteita varten kriisikortit, joissa kerrotaan konkreettiset toimintaohjeet. Luokasta poistumista tulipalon ­vuoksi harjoitellaan säännöllisesti, ­samoin ­sisälle tuloa sekä sisälle suojautumista esimerkiksi myrkkyvuoden tai kouluhyökkäyksen vuoksi.

– Sisälle suojautumista harjoitellaan vuosittain opettajien kanssa ilman oppilaita, Vantaan perusopetuksen aluepäällikkö Kirsi Paukku kertoo.  

Sisälle suojautumisen tavoitteena on oppia lukitsemaan ripeästi ulko-ovet, ­jotta koulua lähestyvä aseellinen hyökkääjä ei pääsisi ollenkaan sisään. Koulu­rakennukset pystytään myös osastoimaan lukitsemalla väliovia, mikä estää luokasta toiseen kulkemisen. Harjoituksessa käydään läpi myös avun hälyttämistä.

Harjoituksessa pohditaan toiminta­tapoja uhkaavassa tilanteessa, ­jotta opettajat eivät joutuisi pohtimaan ratkai­suja ensimmäistä kertaa todellisen vaaran uhatessa. Vantaan Päiväkummun rehtori Kirsi Lahti kertoo, että ­samalla käydään läpi harjoituksen herättämiä tunteita.

Ampuminen järkytti koko kouluyhteisöä

Vantaan Viertolan koulua kohtasi tragedia 2. huhtikuuta, kun yksi oppilas tuli kouluun aseen kanssa. Opettaja onnistui puhumaan kouluampujan ulos luokasta ja pelasti mahdollisesti useiden ­oppilaiden hengen. Oppilas kuitenkin ehti ­ampua kolmea lasta.

Perusopetuksen aluepäällikkö ­Kirsi Paukku sanoo, että opettajien tehtäviin kuuluu suojata oppilaansa turvaan ­lukittujen ovien taakse. Kenenkään ei tarvitse vaarantaa omaa henkeään tai terveyttään lähestymällä aseistettua hyökkääjää.

– Emme harjoittele hyökkääjän pois-puhumista, vaan on ensisijaisesti ­viran-omaisten tehtävä poistaa hyökkääjä paikalta. Tässä tilanteessa opettaja on voinut tuntea oppilaan niin hyvin, että opettaja on tehnyt silti onnistuneen ratkaisun, Paukku arvelee.

Kaikista harjoituksista ­huolimatta ­todellinen kouluampuminen ­Vantaalla oli sekä Kirsi Paukulle että Kirsi ­Lahdelle täydellinen järkytys.

Surupäivä oli tiistai. Seuraavana päivänä kukin Vantaan peruskoulujen opettaja kävi läpi oman luokkansa ­oppilaiden kanssa ajatuksia kouluampumisesta.

Vantaalla järjestetään keskiviikkoisin kouluissa opetuksen yhteinen suunnitteluhetki. Kouluampumisen jälkeen ­tilaisuus käytettiin debriefing- eli purkutilaisuutena, jossa henkilökunta sai ­käydä läpi ajatuksiaan tragediasta.

– Opettajat puhuivat omista tunteistaan hyvin avoimesti. Muutamat henkilökunnan jäsenet tulivat lisäksi juttelemaan kahdestaan minun kanssani, koska tarvitsivat henkilökohtaista tukea, Päiväkummun koulun rehtori Kirsi ­Lahti kertoo.

Vantaan koulut ohjasivat oppilaita puhumaan opettajien lisäksi myös psykologien, kuraattorien ja terveydenhoitajien kanssa. Mutta mitä voitaisiin ­tehdä, että vastaava, järkyttävä kouluhyökkäys ei toistuisi?

Tunnekasvatus lisää turvallisuutta

Vantaan perusopetuksen aluepäällikkö Kirsi Paukku nostaa esiin tunne- ja vuorovaikutuskasvatuksen sekä kiusaamiseen puuttumisen. Niillä lisätään turvallisuutta eniten. Tekniikka, kuten turvanapit, ovat toissijaisia. 

– Vantaalla koko henkilökunta osallistuu näiden taitojen opettamiseen säännöllisesti ja puuttuu, jos näkee kiusaamista. Jotta henkilökunta osaa toimia, heitä pitää myös kouluttaa, ­Paukku muistuttaa.

Ei-toivotun käyttäytymisen kitkeminen lähtee aivan perusasioista. Paukun mukaan aiemmin koulussa oletettiin, että oppilaat tietävät esimerkiksi, mitä hyvä käytös on. Nykyisin tiedetään, ­että käyttäytymistaitojakin pitää opettaa.

– Oppilaalle ei voi sanoa, että käyttäydy hyvin, koska kaikki eivät tiedä, ­mitä se tarkoittaa, Paukku sanoo. 

Sen sijaan hyvät käyttäytymismallit pitää käydä läpi yksityiskohtaisesti ja palkita oppilaita positiivisella huomi­olla, kun he pystyvät noudattamaan ­yhteisiä pelisääntöjä.

– Työrauha on parantunut ihan olennaisesti kouluissa, joissa on ­yhdessä ­luotu yhteiset pelisäännöt ja yhdessä sitouduttu niihin, Kirsi ­Paukku sanoo.

Kiusaamiseen puututaan yhdessä

Rehtori Kirsi Lahti johtaa Vantaan Päiväkummussa noin 320 oppilaan alakoulua. Päiväkumpu on lähes 4 000 asukkaan pientalovaltainen asuinalue Vantaan ja Sipoon ­rajalla, kaukana Vantaan keskustan melskeestä. Päivä­kummun väkikin järkyttyi Viertolan tapahtumista, mutta rehtori ­Kirsi Lahden olemus on silti rauhallinen.

– Ajattelen, että koulua on turval­lista käydä. Meillä on asiat hyvin valmis­teltu, ja pystymme ­nopeasti reagoimaan poikkeustilanteisiin, hän sanoo.

Kouluissa on nykyisin paljon turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia, harjoituksia, tiimejä, kansioita ja vuosikelloon merkittyjä päiväyksiä, jolloin suunnitelmia päivitetään.

– Turvallisuus on yhtä tärkeä teema kuin opetussuunnitelma, Kirsi ­Lahti ­sanoo.

Loppujen lopuksi turvallisuudent­unne syntyy Kirsi Lahden mielestä arki­sissa kohtaamisesta.

– On todella tärkeää, että ­jokainen ­oppilas kohdataan yksilönä. Oppi­laamme ovat koko koulun yhteisiä. Me puu­tumme kaikki, jos joku näkee kiusaamistilanteen, vaikka kyseessä ei ­olisi oman luokan oppi­las, Lahti sanoo.

Päiväkummun koulussa kiusaamiseen puuttumisessa noudatetaan SOPU­-mallia, jossa kiusattua oppilasta ja kiusaajaa haastatellaan ja pyritään ­yhdessä saamaan ­aikaan sopimus kiusaamisen lopettamisesta. Myös huoltajiin ollaan yhteydessä.

Mukaan selvittelyyn otetaan tarvittaessa useita opettajia, psykologi, kuraattori ja rehtori. Jos koulun omat keinot loppuvat, mukaan apuun tulee kiusaamiseen puuttumisen ­erityisasiantuntija Hanna Rönnblom.  

Päiväkummun koulu on pärjännyt kouluterveyskyselyissä hyvin, sillä oppi­laat ovat ilmoittaneet kiusaamista vain vähän.

– Kaikki se työ, mitä me teemme, tuottaa hyvinvointia ja turvallisuutta oppilaiden koulunkäyntiin, Kirsi Lahti iloitsee hyvistä tuloksista. 

Suojaavia tekijöitä pitää lisätä

Aluepäällikkö Kirsi Paukku muistuttaa, että esimerkiksi onnistumisen ­k­okemukset ja omaan kouluyhteisöön kuulumisen kokemus suojaavat lasta väkivaltaisen käytöksen puhkeamiselta. 

Sen sijaan väkivaltaiselle ­käytökselle voivat altistaa muun muassa koulunkäynnin vaikeudet, poissaolot ja kiusaaminen. Tämän vuoksi ongelmiin on syytä puuttua niiden vaatimalla vakavuudella.

– Vaikka velvoitetta siihen ei ole, opettajat selvittelevät paljon oppilaiden asioita, jotka tapahtuvat kouluajan ulkopuolellakin, Kirsi Paukku sanoo.

Vantaan koulut tekevät laajaa yhteis­työtä nuorisorikollisuuden vähentä­miseksi sekä poliisin, hyvinvointialueen ­että kaupungin eri yksiköiden kanssa.  

– Uskon, että yhteistyötä tehdään ­tulevaisuudessa yhä enemmän, koska yhteisen pöydän ääressä nuoren asioiden selvittelystä on kertynyt meille ­hyvää kokemusta, Paukku sanoo. 

Ylipäänsä kouluikäisten lasten ja nuorten eteen tehdään paljon ­työtä. Vantaalaisissa kouluissa ­työskentelee nykyisin opetushenkilökunnan ja ­oppilashuollon lisäksi paljon muitakin ­ammattilaisia, ­kuten nuorisotyönteki­jöitä ja kouluvalmentajia, jotka on palk­attu ilman opetusvelvollisuutta auttamaan oppilaita. Jopa lastensuojelun työntekijöiden tuomista kouluihin on kokeiltu.

– Ehkä jatkossa kouluissa voisi työskennellä myös perhetyöntekijöitä, ­että voitaisiin kokonaisvaltaisemmin ­tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään, Paukku sanoo.

Tarvetta yhteistyölle lisää se, että Vantaa on pääkaupunkiseudun iso kaupunki, jossa ongelmat – kuten nuorisorikollisuus ja väkivalta – näkyvät maaseutukuntia selvemmin. Silti valtaosa Vantaan lapsista ja nuorista voi hyvin. Kirsi Paukku uskoo, että nimenomaan moni­ammatillinen yhteistyö auttaa vaikeuksiin ajautuneita nuoria voimaan ­jatkossa entistä paremmin.

Yhteisöllisyys on avain parempaan

Päiväkummun koulussa oppilaat ovat luoneet koulun turvallisen tilan periaatteet ja osallistuvat opettajan kanssa luokan sääntöjen tekemiseen.

– Yhdessä tekeminen luo yhteishenkeä ja sitouttaa oppilaat toimimaan ­yhteisten sääntöjen mukaan, Kirsi ­Lahti ­sanoo.

Hän lisää, että Päiväkummussa oppilaista pidetään yhdessä huolta. Opettajat ja muu henkilökunta tapaavat säännöllisesti myös huoltajia, mikä ruokkii luottamuksellista ilmapiiriä. 

– Luottamus syntyy siitä, että me teemme yhteistyötä. Kerromme ­koulun arjesta, jotta vanhemmat voivat luottaa siihen, että me huolehdimme heidän lapsistaan mahdollisimman hyvin, rehtori Kirsi Lahti sanoo.

Lahden mukaan oppilaat ovat henkilökunnalle tärkeitä, ja opettajat ovat paikalla lapsia varten. Yhteen keräännytään vanhempainiltoihin, mutta myös tapahtumiin.

Koko kylän koulujuhla luo hyvinvointia

Toukokuun ensimmäisenä ­lauantaina Päiväkummun koulussa vietettiin perin­teistä Päivispäivää, joka on Päiväkummun alueen kyläjuhla koulun tiloissa. Päivään ottivat osaa koulun henkilö­kunta, oppilaat ja huoltajat, mutta ­mukaan kutsuttiin lisäksi koko asuinalueen muu väki.  

Pihalla oli vanhempainyhdistyksen järjestämää poniratsastusta, keppihevosrata, kasvomaalausta ja buffetmyyntiä, jolla kerättiin rahaa oppilaiden stipendejä ja leirikoulua varten. Päivän pääesiintyjänä nähtiin Duudsonit, ­mikä oli mahdollista kaupungin myöntämän raha-avustuksen turvin.

– Juuri tällaisissa tapahtumissa, ­joissa on kivaa yhteistä tekemistä, opimme tuntemaan toisiamme, naapurin lapsia ja toisia huoltajia. Tämä on parasta mahdollista, mitä voi tapahtua, ­rehtori ­Kirsi Lahti hehkuttaa koulunsa yhtei­söllisyyttä.

Eikä suotta, sillä juuri yhteisöllisyys luo konkreettista turvallisuuden tunnetta. Kun jokainen oppilas tuntee kuuluvansa kouluyhteisöönsä, hän ei halua ­vahingoittaa yhtäkään sen jäsentä.